Omat Rahat Katsaus: Brexit – vielä kerran, entä sitten?
Arvonmuutokset: Vuoden alusta -9.8%, alusta (27-05-2010) +76.3%
Yleistä
Mahdoton tapahtui sittenkin ja Brexit on toteutumassa. Markkinat reagoivat tietenkin ensin voimakkaasti, mutta jo viikon kuluttua vaikutukset ovat melko vähäiset:
- Selvin pysyvämpi vaikutus on punnan hiekkeneminen, n. 8% euroa vastaan. Tämä on britti-kuluttajalle epämieluisaa, mutta vientiyrityksille varsin mukavaa.
- Lontoon pörssin suuryrityksistä koostuva FTSE100- indeksi onkin jo kivunnut yli pre-brexit tason. Sensijaan pienemmistä pääasiassa kotimarkkinoilla toimivista yrityksistä koostuva FTSE250-indeksi on vielä selvästi tästä tasosta jäljessä. Ulkomaisen sijoittajan silmissä kurssit ovat toki alemmat, koska punta on hiekentynyt.
- Euro-alueen osakkeisiin kriisi vaikutti itse asiassa voimakkaammin kuin brittiosakkeisiin, Eurostoxx 50 on vielä selvästi alle kriisiä edeltäneitä tasoja.
- Turvasatamana pidettiin myös japanin jeniä, johon virrannut raha nosti vaihtokurssia tasoille joita ei ole nähty vuosiin. Tämä taas laski Tokion pörssiä, ovathan monet yritykset viennin varassa.
- Kullan hinta nousi
- Monet valtionvelkakirjat tulivat entistä kalliimmiksi ja tuotot jopa pitkissä velkakirjoissa painuivat pakkaselle
- Pelkoindeksit VIX ja VSTOXX piikittivät, mutta ovat jo palautuneet normaaleille tasoilleen.
Kaiken kaikkiaan Brexit tuntuu kriisiksi melko mitättömältä – pieni viikon mittainen heilahdus pörssi-indekseissä, joka ei ollut edes kovin suuri. Verrattuna alkuvuoden kiinan romahduspelkoon, ja viime vuoden kriminvaltauksen kuukausia kestäneeseen pelkoon Brexit ei tunnu missään.
Omassa salkussa lasku ei juuri edes näkynyt, koska hiekentyvä euro ja vahvistuva jeni kompensoivat nimelliskurssien laskua. Aikaisemmasta päätöksestäni poiketen ostin lisää brittiyhtiöitä alennusmyynnistä.
Kuten aikaiseminkin kirjoitin Brexit on mielestäni negatiivinen asia, mutta ei niin merkittävä kuin moni uskoo. Yritykset, varsinkin vientiyritykset, voivat kompensoida monia asioita, esimerkiksi siirtämällä tuotantoa. Perusasioihin tapahtuma ei vaikuta:
- Tuottavuuskehitys on ollut jo pitkään hiekkoa
- Väestö ikääntyy
- Valtiontalous on voimakkaan alijäämäinen
Kaikesta huolimatta britannia on ollut euroopan vahvimpia talouksia. Kasvusta tulee nyt hieman hiekompaa.
Stragegia:
Lisää rahaa ei nyt ole laita osakkeisiin, viimeiset ylimääräiset käteiset meni brittiyhtiöiden ostoihin. Kun lisää varoja vähitellen taas löytyy voisi lisätä Nordeaa, ja kurssitasoista riippuen alaslyötyjä brittejä. Vivutukset on onnekkaasti lopetettu enne Brexitiä koska kesälomalla ei halua hermoilla johdannaisten käyttätymisen kanssa. Kun korkotaso on mitä on, velkakirjoista ei ole vaihtoehdoksi osakkeille. Jenin vahvistuttua Japanilaset osakkeet ovat ensimmäisinä myyntilistalla.
Indeksifutturit (Eurostoxx50 (FESXc1), SP500 (ESc1), Hangseng (HSIc1), FTSE (FFc1) ja Topix (JTIc1) . Lähde saxo bank
Kuukauden Nousijat: Nampack ( +17.4%), TFS (+13.2%), Samsung (+12.0%)
Kuukauden Laskijat: Pendragon (-35.4%), Easyjet (-33.2%), Paragon (-25.2)
Osingot: BNP Paribas, TAG, Great Eagle Holdings, Volkswagen, Great Wall Motor, Santova Ltd, Heiwa, Corning
Salkkutapahtumat:
Lisätty:
- Pendragon PLC: Brittiläinen autokauppaketju
- Paragon Group: Brittiläinen ”buy-to-let” rahoittaja..
- Easyjet: Kurssi laski voimakkaasti, osin syystäkin, melkein puolet easyjetin myynnistä on punnissa, kun taas vain 30% tuloista on punnissa. Toisaalta yhtiö on edelleenkin kustannustehokas, eikä kalliimpi taaloissa maksettava lentokonekerosiini muillekaan ole sen halvempaa.
Uusina Salkkuun:
- Nordea: Nordea on lyöty turhan alas lisäpääoman tarpeen ja osingon laskun takia. Ruotsissa asuntomarkkinat ovat kieltämättä ongelmalliset, mutta en usko romahdukseen.
Muutamia keskeisiä salkkuvaluuttoja
Pelkoindeksit: VIX (USA) ja VSTOXX (FVSC1 – Eurooppa). Lähde Saxo bank
Valuutat:
Osakesalkun valuuttapainotuksia ohjaa valuuttakurssin suhde verrattuna 100-päivän liukuvaan keskiarvoon. Datat saan pienemmällä työllä suoraan barchart sivustolta. Randi, rupla ja jeni ovat vahvistuttuaan nyt alipainossa.
Uteliaana kysyy
Miten tuo + 76 % on laskettu? Onko lähtökohta alunperin asetettu ja muuttamaton alkupanos. Vai onko sitä vähennetty, lisätty, veromyyntejä tehty jne..
Hieman monimutkaisempaa
Tuoton laskeminen on valitettavasti hieman monimutkaisempaa, koska ostoja ja myyntejä on tapahtunut ja sijoitetun pääoman määrä on vaihdellut. Lasken viikkotuoton kullosellekin sijoitetulle pääomalle. Jos esimerkiksi kumuloitunut tuotto on ennen viimeistä viikkoa 20%, eli 1.2 kertaa pääoma ja uusimmalla viikolla on tuottoa tullut 1%, eli 1.01 kertaa pääoma, on uusi kumuloitunut tuotto 1.2*1.01 = 1.212. Viikon jälkeen kokonaistuotto on siis 21.2%.