Ensi vuodelle mentäessä talouden huolet ovat pitkälti samat kuin tänä vuonna – Kiinan ylimitoitettu vienti ja valtavat datakeskusinvestoinnit.

Tästä vuodesta ei pitänyt tulla hyvää sijoitusvuotta. Trumpin tullien ja uusituvien energialäheteiden vastainen politiikan piti aiheutaa kriisin. Näin kävi, mutta se osoittautui paljon lyhemmäksi ja lievemmäksi kuin odotettiin.

Pörssikurssit ovat vuoden kallistuessa kohti loppuaan huomattavasti vuodentakaisia korkeammalla. FTSE All World indeksi on euroissa noussut n 6% vuoden aikana. Poikkeuksellisesti nousun takana ei tällä kertaa ollut USA ja suuret teknojätit. FTSE USA -indeksi on noussut ainoastaan 2.5%. Paremmin suoriutuivat Eurooppa –  14% – (tällä kertaa Suomi mukaanlukien), Japani – 9% –  Kiina – 15% – ja monet kehittyvät maat – 8%. Raakoja indeksiarvoja katsellessa pitää muistaa myös valuuttakurssit. USD on heikentynyt euroa vastaan yli 10%, Japanin jeni vielä enemmän.

Raaka-aineista kulta on noussut vuodessa yli 60%. Talouden terveyttä ennustavat kuitenkin varmemmin ”Tohtori Kupari” joka on noussut 30% ja kullan kirkkaasti pessyt hopea, jonka kurssi on tuplaantunut. Öljyn hinta sensijaan on laskenut. Näitä katsellessa ei tunnu siltä että olisimme kriisin partaalla.

AI / Datakeskus -investoinnit ovat toistaiseksi pitäneet USA:n talouden kasvussa huolimatta tullien aiheuttamasta vastatuulesta. OECD:n arvion mukaan 2025 H1 USA:n kansantuote olisi ilman näitä investointeja laskenut. Sijoittajat ovat syystä huolissaan saadaanko näille investoinneille koskaan tuottoa. Tänä vuonna USAN teknojätiti ovat investoineet n. 350 mlíljardia $ ja ensi vuodelle suunnitellaan n. 400 miljardin pottia. On tietenkin eri asia jos hyvin kannattava suuryritys investoi käytännössä omasta kassavirranstaan (Microsoft, Google)  vai käyttääkö lainarahaa (Oracle). Pienempikin yskähdys markkoilla voi jälkimmäiseesä tapauksessa olla tuhoisa. Ensi vuoden talouskasvu USA:ssa jää nähtäväksi. 17% efektiivinen tullitaso on melkoinen vastatuuli, vaikka etenkin suuryritykset ovat onnistuneet minimoimaan tullien vaikutukset.

Kiinassa on omat huolensa. Vienti vetää – liiankin hyvin. 1 triljoonan $ kaupataseen ylijäämä on jo tänä vuonna saavutettu. Koska USA on asettanut tulleja vientipaine kohdistuu Eurooppaan ja etenkin Aasiaan. Euroopassa laitetaan pieni maksu halvoille postipaketeille…tämä on vasta alkua.  Kiinan johto on tietoinen ongelmasta, mutta korjaaminen ei tunnu olevan kiireellistä. Sensijaan että kunnolla satsattaisiin kotimaisen kulutuksen kasvattamiseen hienosäädellään ukaaseilla eri teollisuudenalojen toimintaa. Valmistajien hinnat laskevat koska ostajia on entistä vaikeampi löytää. Kiinan johdon innokas sääntöpohjaisen vapaakaupan puolustus tuntuu tässä tilanteessa lähinnä irvokkaalta.

Japanissa on omat inflaatio-ongelmansa jonka perikuva on 5 kg riisisäkin hinta. Tämä jokaperheen perusostoksen hinta on noussut parissa vuodessa n. 2000 jenistä yli 4000 jeniin. Osittain taustalla on säästä johtuva huono sato, jonka vaikutusta lisää kotimaisen maatalouden suojelu, eli vähäinen tuonti.. ja tietenkin heikko jeni. Meidän on vaikea kuvitella että hallitus pitäisi hätäkokouksia yksittäisen ruokatavaran hinnan takia. Mutta jenin heikous on totisinta totta. Nyt odotellaan lähteekö viimeinkin peruskorko kunnon nousuun.

Ensi vuonna on siis jälleen odotettavissa ”mielenkiintosia aikoja”. Mutta koskapa ei olisi.

Omakin salkku on tänä vuonna pärjännyt hyvin, ja poikkeuksellisesti jopa tuottanut FTSE World indeksiä paremmin :).

Arvonmuutokset: Vuoden alusta  +19%, alusta (27-05-2010) +283%

Lisää tietoja salkkusivulla