Onko mitään hyötyä tuijotella osakkeiden kuvaajia vai pitäisikö vain sijoittaa sokkona?

Mistä sijoitusten tekninen analyysi on tehty ja mitä virkaa sillä on sijoittajalle, vai onko se pelkkää  humpuukia.

Tekninen analyysi perustuu osakkeen liikkeen tarkasteluun. Pelkistetysti mielenkiinnon kohteena ovat suunta, noppeus ja kaupankäynnin volyymi. Osakkeen kuvaajasta näemme osakkeen luonteen. Onko se historiallisesi halpa vai kallis ja onko kyseisellä osakkeella taipumusta nousta ja laskea tietyiltä tasoilta.

Jotta ymmärtää hintakuvaajan kurkistelun hyödyn, on ensin hieman mietittävä mitä tietoa kuvaajasta voimme löytää.  Jokin taso, jolta osake on noussut usean kerran, kutsutaan tukitasoksi ( kuvassa numero 1). Vastaavasti vastustaso on taso, josta osake ei ole päässyt ylöspäin. Ei mennä tässä vaiheessa syvemmälle. Mietitään mitä näiden tasojen ympärillä tapahtuu, niin ymmärrämme mitä hyötyä kuvaajan katsomisesta on.

Mikäli näemme tällaisen tason, jolta osake on aikaisemmin noussut ylöspäin, voimme päätellä että todennäköisesti liikkeellä on ostajia, jotka yrittävät saalistaa osaketta läheltä tuota tasoa. Ikään kuin ostaa halvalla.

Lisäksi tiedämme, että mikäli osakkeella ei ole ollut tapana laskea tuon tason alapuolelle, on liikkeellä paljon sijoittajia, jotka haluavat myydä osakkeen pois, mikäli se laskee tason alapuolelle. Onhan osake muuttanut tuolloin luonnettaan. Tason alapuolella on siis valtava odottamassa suurehko määrä valmiiksi ohjelmoituja myynti toimeksiantoja. Osa näistä on sijoittajien, jotka haluavat myydä omistuksensa ja osa näistä on sellaisten sijoittajien, jotka spekuloivat osakkeen laskun jatkumisen puolesta ja myyvä osaketta lyhyeksi. On siis hyvin todennäköistä, että mikäli osake laskee tämän tason alapuolelle, pyrkii se ainakin hetken laskemaan vieläkin alemmaksi.

Markkina-ammattilaiset tietävät, että tukitason ympärystä on miinoitettu toimeksiannoilla ja he käyttävät tätä tietoa ja ymmärrystä hyväkseen häikäilemättä. Yksi tällainen ”hyväksikäytön” tilanne on kun markkinoiden kaupankäynti on hiljaista ja osake on lähellä tukitasoa. Jokin suuri taho haluaisi ostaa osaketta, mutta haluaa tehdä sen alehintaan. Tässä kohden tarvitaan vain pieni myyntiponnistus ja hinta laskee ja laukaisee suuren joukon myynti toimeksiantoja. Lyhyeksi myyjät myyvät osaketta lyhyeksi. Tässä kohden osaketta havitteleva taho aloittaa osakkeen ostamisen. Osake alkaa nousta ja pian lyhyeksi myyjät alkavat paeta avaamistaan positioista ostamalla osaketta takaisin. Osake nousee takaisin tukitason yläpuolelle jättäen liian lähelle stop toimeksiantonsa laittaneet ilman osakkeita (he myivät omistuksensa pois).

Tällainen tukitason valemurtuminen (false breakout) on yksi vahvimmista signaaleista sijoitusmarkkinoilla. Tämän tietää, jokainen ammatikseen sijoittava. Juuri äsken on tapahtunut suuren tahon hinnan alas painaminen ja ostokahmaisu. He uskovat siis osakkeen olevan halpa ja nousevan. Paluu tukitason yläpuolelle vahvistaa epäilyn, että kyseessä on ollut ”kalastusoperaatio”, jossa varomattomilta sijoittajilta on rosvottu osakkeet alehintaan. Tässä kohden kuvaan astuu suuri joukko ammattimaisia sijoittajia ja he alkavat ostaa osaketta. Osake aloittaa kovan nousun.

Tapauksissa, joissa kyse ei ole valemurtautumisesta tason toiselle puolelle, osake yleensä jatkaa matkaa siihen suuntaan, johon se on ollut matkalla. Toisessa esimerkissä on kyse vastustason yläpuolelle pääsemisestä, jolloin vastustason kohdalla on ollut suuri joukko myynti toimeksiantoja ja osake on laskenut (1). Valtaosa myyntiaikeissa olleista on myynyt osakkeensa. Uusi nousuyritys yltää vastustason yläpuolelle, jossa on osto toimeksiantoja sekä nousevan trendin puolesta vetoa lyöviltä, että lyhyeksi myyneiden positioiden sulkemiseksi olevia osto toimeksiantoja. Nämä saavat yhdessä osakkeen laukkaan (2). Tulevaisuudessa tämä juuri lävistetty taso toimii tukitasona kuten ensimmäisessä esimerkissä.

 

Vaikka teknisellä analyysillä ei varsinaisesti voi ennustaa tulevasuutta, voimme kuitenkin tunnistaa mahdollisia paikkoja, joissa ostaminen on todennäköisesti parempi idea kuin toisella tasolla. Samoin voimme ennen positioon menoa suunnitella millä tasolla meidän kannattaa myydä osakkeemme, mikäli osake ei nousekaan kuten olemme suunnitelleet tai mikäli osake nousee erittäin mukavasti ja lyö päänsä vastustasoon.

Tekninen analyysi onkin ainakin omassa käytössäni kaikkein eniten riskienhallintatyökalu, eikä niinkään kristallipallo.

Matias

One thought on “Onko mitään hyötyä tuijotella osakkeiden kuvaajia vai pitäisikö vain sijoittaa sokkona?

  1. Riskien hallinta on hyvä pointti

    Tuo riskien hallitseminen TA:n avulla on erittäin hyvä pointti. Olen tehnyt aikanaan elämäni ylivoimaisesti kalleimmat virheet, kun olen kieltäytynyt uskomasta omaa teknistä analyysiani, joka on kertonut aika selvää kieltä siitä, että ropsaus on tulossa, ja se voi olla aika lailla raju. Silti olen pitänyt kiinni joistakin osakkeista, säästääkseni kaupankäyntikustannuksia, "ja kun nämä ovat niin hyviä yhtiöitä". Se hyvyys on asettunut aika uuteen valoon, kun talouskriisi on jysähtänyt päälle.

    Samaa virhettää TUOSSA MUODOSSA en enää tee ainakaan tietoisesti. Jos TA:ni antaa vahvan signaalin siitä, että osakkeesta olisi paras luopua ja vähän äkkiä, en jää tuleen makaamaan peukut pystyssä ja lapsenomaisessa toivossa, että jospa sittenkään ei satu mitään ikävää, kun ovat näin hyvät osakkeet, ettei malttaisi luopua.

    Heikki

Comments are closed.

Related Posts

Talous

”Jotain tarttis tehrä”

7.2.2024 Sauli Niinistö valtiopäivien avajaisissa lausui: ”Suomessa ei ole ollut merkittävää reaalista talouskasvua kuuteentoista vuoteen. Samana aikana julkisen sektorin huolestuttavan tuntuva velkaantuminen on jatkunut. On