Onko Suomen velkaongelma kuntapuolella?
Espanjan pääministeri José Zapatero nostaa Financial Timesin haastattelussa esiin itsenäisten alueiden velkaongelmat. Espanjalla on 17 melko itsenäistä aluetta joilla on melko paljon lainoja. Näiden alueiden velat ovat viidessä vuodessa tuplaantuneet 105 miljardiin euroon. Tämä on vielä pieni osuus valtion 541 miljarin euron velkoihin, mutta nyt Zapaterolla on ongelma: Miten saada itsenäiset alueet ja niiden velanotto kuriin?
Myös USA:ssa on jo väläytelty osavaltioiden tai paikallishallintojen konkursseja.
Suomelle on erikoista että 342:lle kunnalle on annettu tehtäväksi huomattavan suuri osa palvelujen tuottamisesta ja myös laaja itsehallinto. Miten siis meillä?
Kuntatalouden velat ovat meillä lisääntyneet melko maltillisesti, velan tuplaantuminen on kestänyt 10 vuotta:
| Velka (miljardia €) | 2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | Q1-10 | Q2-10 | Q3-10 |
| Koko julkinen talous | 57,9 | 59,1 | 59,6 | 64,8 | 67,6 | 65,7 | 65,7 | 63,2 | 63,0 | 75,0 | 77,7 | 82,6 | 83,8 |
| Valtiontalous | 66,5 | 64,0 | 61,3 | 65,3 | 65,7 | 62,3 | 61,0 | 58,4 | 57,7 | 67,8 | 70,1 | 74,9 | 75,9 |
| Kunnat | 5,3 | 5,3 | 5,6 | 6,4 | 7,3 | 8,3 | 9,0 | 9,5 | 10,0 | 11,3 | 11,5 | 11,6 | 11,7 |
| Sosiaalirahastot | 0,0 | 0,0 | 0,1 | 0,1 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,1 |
Lähde:tilastokeskus
Huomattavasti huolestuttavampaa meillä on valtion nopea velkaantuminen, joka tosin käytetään suurelta osin kunnissa valtionosuuksien kautta. Eli olisiko meillä ja Espanjalla sama tauti , mutta eri oireet? Tauti on paikallishallinon talouden kestävyys. Oire on Espanjassa alueiden velkaantuminen, meillä valtion velkaantuminen.
Vyyhden selvittäminen voi olla molemmissa tapauksissa yhtä vaikeaa, onhan kunnilla meillä valtaa päättää omista asioistaan. Onneksi valtiolla on valtaa päättää kunnan tehtävistä, eli miten kalliita palveluita kunnilla teetetään.
Espanjan tapauksesta kannattaa ottaa oppia. Espanjan valtiohan ei ole kovin velkainen (53% kansantuotteesta v. 2009) verratuna Suomeen (44% vuonna 2009). Ongelmat lähtevät liikkeelle siitä että epätasapaino on suuri ja vallitsee käsitys että asialle ei tehdä mitään.
Suomessa on tekemättömyys on vaalilamaannuksessa suorastaan mailmanennätysluokkaa. Pitää toivoa että velkaisimpien kuntien lainakulut eivät lähde nousemaan. Tästä voi lähteä liikkeelle dominoefekti jossa kunta toisensa jälkeen kaatuu valtion syliin jonka lainakulut myös "kriisimaana" alkaa nousta.
Kunnon suunnanmuutos kestää meillä ainakin vuoteen 2013. Toivottaasti tämä ei ole liian hidas aikataulu lainamarkkinoille.
Syömävelkaa vai sijoitus tulevaisuuteen
Tuo kirjoituksessa mainittu kuntien valtaa päättää omista asioista on käytännössä aika pieni. Joskus, kun kesämökkikuntani Hauho oli vielä itsenäinen kunta, niin katselin kunnanvaltuuston päätöksiä. Kaikki taloudellisesti merkittävät päätökset oli ulkoa määrättyjä (osuudet keskussairaalan kuluista tms.). Itsenäisesti päätettävien asioiden suuruus oli joitain tuhansia euroja (kirjastokirjojen hankinta tms.)
Tuossa kuntien velkaantumisessa oleellista minusta olisi tarkastella onko kyseessä syömävelka vai sijoitus tulevaisuuteen. Syömävelkoja ovat mm. jotkut sosiaalitoimen menot kun taas koulutusmenot ovat sijoituksia tulevaisuuteen eli investointeja. Terveydenhoito on siinä välissä hankalasti: Kun enemmistö kuntalaista käy töissä voi terveydenhoidon sanovat tuottavan lisää terveyttä eli työkykyä ja olevan myös lähempänä investointia.
Lisäksi olisi mielenkiintoista nähdä joskus julkisvallan menot jaoteltuna tyyliin: Palkkakulut, rakennukset & kiinteistöt sekä tietotekniikka & tietoliikenne. Nuo kolme ryhmäähän muodostavat nykyään yrityksien liiketoiminnan kulujen pääosan ja miksei sitten kunnillakin.
Kuntien toimen- ja viranhaltijat saavat kuukaudessa palkka miljardin verran (oma laskelma). tästä summasta tästä viidenneksen saavat viisi yleisintä kuntien ammattinimikkeen haltijaa. Eniten palkkarahoja saavat sairaanhoitajat 80 miljoonaa, lähihoitajat36 miljoonaa, lastenhoitajat 24 miljoonaa, perushoitajat samoin 24 miljoonaa ja lastentarhanopettajat 20 miljoonaa (perustuvat kuntaliiton palkkatilastoon).
Pekka
Syömävelka ja muu velka
Aivan näin – suuri osa kuntien menoista on käytännössä muiden (valtion) määräämiä. Vain valtio voi tehdä toimenpiteitä jotka laskevat nopeasti kuntien menoja valtakunnallisella tasolla muutammalla lainsäädäntöä eli palvelupalettia jota kunnan on ylläpidettävä. Syömävelka on tietenkin kaikkein pahin muoto, mutta minusta ei pidä vähätellä myöskään pitkään jatkunutta kasvuinvestoineihin käytettyä velkaa.
On aivan liian helppoa viitata kunnan kasvuun ja jatkaa velkaantumista vuosikymmenestä toiseen kun totuus on että tulopuoli (valtionosuudet ja verotulot) eivät riitä. Veronkorotukset kun ovat ikäviä asioita kunta- ja muillekin päättäjille.
Kunnilla on toisaalta myös oikea mahdollisuus pienentää menojaan. Tähän perustuu m.. laskelma että Vantaan kulutasolla Helsinki säästäisi n. 300 M€ vuodessa. Tähän tarvitaan tosin vuosikymmen määrätietoista työtä ja monta ikävää päätöstä. Nämä jäävät helposti tekemättä ellei kunnan talous ole riittävästi kuralla.