Vaikkei sijoitusvuosi ihan lopussa olekaan, tuli – sään puolesta – upean kesän jälkeen tehtyä taas välitilinpäätöstä salkun suhteen.

Olin tänäkin vuonna selvästi ostolaidalla. Ostokohteina olivat Huhtamäki, UPM, SCA, Nokia, HK Scan, Efore, Lassila & Tikanoja, Fortum sekä Yhdysvalloista lääkejätti Pfizer. Myyntilistalle joutuivat ainoastaan pitkään salkussa ollut Talentum. YIT-positiota pienensin, kun yhdellä YIT:llä sai kaksi UPM:ää ja rahaa kaupan päälle.

Salkku kehittyi alkuvuonna hyvin. Toukukuuhun asti sai nauttia pelkästä noususta. Osinkoja jaettiin, vaikka yrityksillä oli edelleen mielessä vaikea vuosi 2008. Kotimaiset osingonmaksajat nostivat pääosin osinkoaan edellisestä vuodesta, mutta osingot jäivät alle vuoden 2008 tason.

Salkun suurimmista Huhtamäki maksoi osinkoa 0,38 e (0,34 e), Stockmann 0,72 e (0,62 e), Nokia 0,40 e (0,40 e), Sanoma 0,80 e (0,90 e), HK Scan 0,22 e (0,24 e) ja  Lassila & Tikanoja 0,55 e (0,55 e). Ulkolaiset osingonmaksajat nostivat osinkojaan (H&M, Handelsbanken, SCA, Heinz ja Coca Cola), Starbucks aloitti osingonmaksun. Nolla-osinkoa tarjosivat enää Kesla, Efore ja Cloetta.

Vaikkei sijoitusvuosi ihan lopussa olekaan, tuli – sään puolesta – upean kesän jälkeen tehtyä taas välitilinpäätöstä salkun suhteen.

Olin tänäkin vuonna selvästi ostolaidalla. Ostokohteina olivat Huhtamäki, UPM, SCA, Nokia, HK Scan, Efore, Lassila & Tikanoja, Fortum sekä Yhdysvalloista lääkejätti Pfizer. Myyntilistalle joutuivat ainoastaan pitkään salkussa ollut Talentum. YIT-positiota pienensin, kun yhdellä YIT:llä sai kaksi UPM:ää ja rahaa kaupan päälle.

Salkku kehittyi alkuvuonna hyvin. Toukukuuhun asti sai nauttia pelkästä noususta. Osinkoja jaettiin, vaikka yrityksillä oli edelleen mielessä vaikea vuosi 2008. Kotimaiset osingonmaksajat nostivat pääosin osinkoaan edellisestä vuodesta, mutta osingot jäivät alle vuoden 2008 tason.

Salkun suurimmista Huhtamäki maksoi osinkoa 0,38 e (0,34 e), Stockmann 0,72 e (0,62 e), Nokia 0,40 e (0,40 e), Sanoma 0,80 e (0,90 e), HK Scan 0,22 e (0,24 e) ja  Lassila & Tikanoja 0,55 e (0,55 e). Ulkolaiset osingonmaksajat nostivat osinkojaan (H&M, Handelsbanken, SCA, Heinz ja Coca Cola), Starbucks aloitti osingonmaksun. Nolla-osinkoa tarjosivat enää Kesla, Efore ja Cloetta.

Ruotsalaisten ajoitusvinkki “sälj till nypotatis och köp till kräftorna” olisi ollut tänä vuonna toimiva resepti. Kesän aikana salkku lasketteli ja välillä kävi mielessä olisiko aika hankkiutua osakkeista eroon. Yhdysvalloissa nähtiin esimakua tietokoneiden tekemän kaupankäynnin riskeistä kun indeksit valuivat alas nopeammin kuin koskaan, koneiden myydessä “algoritmien” mukaan. Todellista syytä yhden illan pörsiromahdukselle etsitään edelleen. Oman salkun nousu alkoi uudelleen heinäkuun  puolessavälissä, josta nousua on tähän päivään reilut 16 %:a.

Pitkäaikaiselle sijoittajalle yhtiön osingonmaksuhalu ja –kyky ovat ratkaisevia. Kasvuyhtiöissä on mukava olla mukana hyvinä aikoina, kun kurssit nousevat. Laskusuhdanteissa niitä lyödään taas lujaa eikä osingoista saa maksua kärsivällisyydestä. Omien osakkeiden ostotkin saattavat olla väärin ajoitettuja kuten Nokian malli on osoittanut.

Ruotsin kruunu vahvistui tarkastelukaudella ja nosti ruotsalaisten osakkeiden tuottoa mukavasti. Dollarin kurssissa näkyi maailmankaupan uusi taistelu ja eurokurssi heilui 1,51 ja 1,18 välillä. Tuntuu siltä, että EU, Japani ja USA kilpailevat huonoilla uutisilla – mitä huonommat uutiset, sen huonompi kurssi. Yhdysvaltojen haasteena on se, että kun kaikki uutiset ovat huonoja, saa dollari turvasataman statuksen ja kurssi nousee.

Vatsahapotkin rauhoittuvat, vaikkei meillä Osta & Pidä -sijoittajille määritelmän mukaan sellaisia pitäisi ollakaan. Maailmanlaajuista lamaa ei tullut, pankkijärjestelmä pysyy kokonaisuutena koossa. Nyt spekuloitiin kokonaisten valtioiden konkursseilla (Kreikka, Portugal, Irlanti) mutta nekin jäivät näkemättä. Korkosijoittajille tarjottiin huimia tuottomahdollisuuksia riskivaltioiden bondeissa. Yrityslainoista sai edelleen hyvää tuottoa sekä investment grade että high yield –papereissa.

Vuoden onnistunein ajoitus oli UPM:n painon tuntuva lisääminen salkussa, samoin Fortumin lisääminen salkkuun. Kokonaisuutena salkun tuottoa on lisännyt myös passiivisuus: se ettei ole tehnyt mitään, ei ainakaan myynyt. Moni osake on parantunut pikkuhiljaa, ilman suuria uutisia. Esimerkiksi PKC on noussut 12 kuukaudessa 124 %:a, Nordic Aluminium 81 %:a ja Olvi 42 %:a.

Nokiassa olin – jälleen kerran – liian aikaisin liikkeellä: 12 ostosta on 8 miinuksella ja 4 plussalla. Tuntuu siltä että Nokialla on ollut fokus niin pahasti hukassa ettei positiivisia uutisia mahdu Nokia otsikon alle sitten millään. Nyt on toimitusjohtaja vaihdettu, uusia lippulaiva-tuotteita saatu markkinoille ja käännettä odotellaan. Nokiasta kirjan kirjoittaneen Ari Hakkaraisen kanssa aikoinaan pohdittiin tuleeko Nokiasta tulevaisuudessa Sony vai Philips. Varmaa on, että uusi toimitusjohtaja Elop myllää johtoportaan ja muuttaa yritystä. Mielestäni tärkein viesti tj:n vaihdossa oli, että tunnustettiin ettei nykyinen meno voi jatkua. Muutos on tulossa, toivottavasti sijoittajat pääsevät siitä hyötymään. Lyhyellä tähtäimellä Nokian usko tulevaisuuteen mitataan osinko-ehdotuksella keväällä 2011.

Jokeriksi salkkuun jää edelleen Efore. Kustannusten karsiminen on saatu loppuun, myyntiä on pystytty parantamaan. Komponenttipulaa valiteltiin, sekin pitäisi saada kuntoon. Johto on sidottu omilla osakeilla yhtiöön kurssilla 0,70 e. Mikäli kassakaappisopimuksia ei ole, on yrityksen johto nyt samassa veneessä niin kurssinousun kuin laskunkin suhteen. HK Scan osti itselleen lisää saneerattavaa Tanskasta. Toivottavasti energia riittää saamaan Suomen rakennemuutokseen, Ruotsin saneerauksen jatkoon ja uuden “potilaan” eli Tanskan broilerituotteiden hoitamiseen. Mikäli projekti onnistuu, on osake nyt halpa. Keslalta uskallan odottaa huomattavasti parempaa vuotta ja osingonmaksun aloittamista viime vuoden tauon jälkeen. Valtion “risupaketin” pitäisi tukea Keslan tuotteiden menekkiä.

Vuoden aikana salkku eQ Pankissa siirtyi Nordnet:iin. Kun on yhteen systeemiin tottunut, oli helppo nähdä pelkästään huonoja puolia k.o. vaihdossa. Nyt on löytynyt muutama ilonaihekin mutta kyllä Nordnetillä on – varsinkin raportoinnissa – vielä runsaasti parannettavaa. Ei nyt kuitenkaan aleta “mussuttamaan” kuten Nordnetin johto asiakkaiden purnausta kuvasi.

Valtiovalta harkitsee kotimaisten sijoittajien palkitsemista ja kansankapitalismin edistämistä. Porkkanaa on turha käyttää, kun keppikin on keksitty. Pörssiosingoissa verotettavaa on ollut 70 %:a maksettavasta osingosta, nyt verotettavaksi ehdotetaan koko osinkoa, samalla nostettaisiin pääomaverokanta 30 %:iin. Osingosta menisi veroa nykyisen 19,6 %:n sijasta 30 %:a. Veronmaksajiksi jäisivät kotimaiset, suorat omistajat. Sijoitusrahastot eivät veroa maksa ja ulkomaisilla omiistajilla on usein tätä huomattavasti edullisempi verosopimus. Toivottavasti järki voittaa tässäkin lakiehdotuksessa. Sitä odotellessa voi olla hyvä ajatus ottaa salkun mahdolliset tappiot talteen ja käyttää ne hyväksi sopivan hetken tullen.

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä  www.deltafreight.fi.