Osakkeiden ranking-listat: viihdettä vai hyödyllisiä apuvälineitä?

En tiedä pitäisikö käyttää muuta termiä kuin ranking-listat kun puhutaan Balancen-, Sergion , TT:n- , jne. listoista. Nämä listat yleensä käyttävät jonkinlaista pisteytysjärjestelmää joka kuvaa sitä kuinka houkutteleva sijoituskohde on kyseessä. Näitä listoja jotkut seuraavat suurellakin mielenkiinnolla. Kysymys kuuluukin onko kyseessä loppujen lopuksi enemmän viihteestä kuin hyödyllisyydestä? Tässä kirjoituksessa pyrin selventämään asiaa. Itsekin olen julkaissut TT:n listaa noin kolme vuotta ja tulen julkaisemaan uuden kolmannen kvartaalin tulosjulkistusten jälkeen lähiaikoina täällä piksu.netissä.

 

Tässä kirjoituksessa en keskity tarkasti omaan listaani ja sen ominaisuuksiin tai tuloksiin vaan pyrin katsomaan listojen hyötyjä ja haittoja isommassa kuvassa. Joillekin lukijoista nämä listat ovat tuttuja ja toisille tuntemattomia. Periaate suurimmassa osassa listoja on se, että mitä paremmat pisteet jokin tietty osake saa sitä todennäköisemmin se on hyvä sijoituskohde. Suurin osa listoista perustuu pääpiirteiltään tunnuslukujen käyttöön. Tämän lisäksi joissakin listoista on myös laadullisia arvioita yrityksestä, kuten johdon pätevyys. Tunnuslukuja käytettäessä jokaiselle eri tunnusluvulle annetaan kerroin sen tärkeyden mukaan.

 

Yksittäisen tunnusluvun tärkeys vaihtelee listan tekijästä riippuen. Myös käytetyt tunnusluvut vaihtelevat listojen tekijöiden omien mieltymysten mukaan. Myös laadullisten arvioiden käyttö on tekijän mieltymysten mukainen. Esimerkiksi johdon pätevyys voi yhden ihmisen näkökulmasta olla jotain muuta kuin toisen. Itse en käytä listassani kuin tunnuslukuja, koska laadullisten arvioiden tekeminen veisi liikaa aikaa niiden yritysten kohdalla joita en seuraa niin tarkasti kuin joitakin muita. Tietysti jossain määrin hyvät tunnusluvut, kuten pidempiaikainen korkea oman pääoman tuotto kertovat yrityksen laadusta.

 

Näitä listoja ei voi tulkita kuin piru raamattua vaan niiden rajoitukset pitää ymmärtää. Pienet erot yritysten pisteissä eivät kerro juuri mitään siitä ovatko jonkin tietyn yrityksen osakkeet hieman huonommin pärjäävää parempi sijoituskohde. Enemmän käyttäisin näitä listoja huonojen vaihtoehtojen poissulkemiseen mahdollisia sijoituskohteita etsittäessä. Listojen häntäpäissä olevat osakkeet ovat todennäköisemmin huonoja sijoituskohteita kuin kärkipäässä olevat. Siitä huolimatta myös yksittäiset osakkeet listan ylä- ja alapäissä voivat olla huonompia tai parempia sijoituskohteita kuin mitä niiden pisteet kertovat. Listat eivät kerro absoluuttista totuutta sijoituskohteen hyvyydestä tai huonoudesta. Yksi hyvä puoli näissä listoissa on se, että niiden pisteytyksiä seuraamalla voi vähentää tarvitun informaation määrää. Liika informaatio, kun johtaa liialliseen itseluottamukseen ja epäolennaisuuksien käyttämiseen päätöksenteossa.

 

Pelkkiä listasijoituksia tai osakkeiden saamia pisteitä ei voi käyttää tehdessään yksittäisiä sijoituksia. Jos jollakin on varaa tehdä osakekauppaa listojen muutosten mukaan esimerkiksi panostamalla kymmeneen eri kohteeseen jonkin tietyn listan kärjessä niin silloin on monesti todennäköisyydet menestyä paremmat. Yksi hyvä puoli listojen käytössä tällä tavalla on myös se, että silloin omien tunteiden vaikutus sijoituksiin pienenee. Yleensä tunteilla on lähinnä haitallinen vaikutus. Joissakin poikkeustapauksissa joku osaa jostain syystä mennä pelkällä vaistolla, mutta sellaiset ihmiset ovat harvinaisuuksia.

 

Yksi iso rajoitus näiden listojen käyttöön on se, että osa tai kaikki niistä perustuvat menneisyyteen eli jo toteutuneisiin tunnuslukuihin. Jonkin yksittäisen yrityksen tilanne voi kääntyä dramaattisesti eri suuntaan kuin mitä listat näyttävät juuri kun se nousee niiden kärkeen tai uppoaa pohjalle. Jotkin listat käyttävät yrityksiä seuraavien analyytikkojen arvioita yritysten tulevaisuudesta. Valitettavasti analyytikot ovat väärässä jo joka toisessa ennusteessan, jonka he tekevät vuoden eteenpäin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä ettei ennusteista ole oikeastaan mitään hyötyä listoja tehdessä. Nämä listat toimivat yleensä oman aikansa, mutta eivät loputtomasti. Jossain vaiheessa niiden hyödyt loppuvat ja niiden hyödyt muuttuvat pienemmiksi kuin haitat.

 

Kysymykseen ovatko eri listat viihdettä vai hyödyllisiä apukeinoja vastaus on se, että ne ovat molempia. Yksittäisten osakkeiden ollessa kyseessä listoja kannattaa pitää lähinnä viihteenä ja mahdollisuuksina vähentää tutkittavie mahdollisten sijoituskohteiden määrää. Mikäli listoja käyttää apuvälineenä on syytä tutkia miten ne on muodostettu. Jos siitä ei ole tietoa niin silloin ei kannata juuri miettiä asiaa muuten kuin viihteen kannalta. Parhaan hyödyn tällaisista listoista saa tekemällä sellaisen itse. Se vaatii vähintäänkin viikkoja ja useiden eri huippusijoittajan, kuten esimerkiksi Warren Buffettin, Peter Lynchin ja monien muiden ajattelumallien tutkimista. Tämän lisäksi pitää vielä tutkia monia huippuyrityksiä ja niiden yhtäläisyyksiä. Sijoittaa voi myös ilman näiden listojen apua, joten jokaisen kannattaa tarkkaan miettiä miten niitä käyttää ja käyttääkö aikaansa niiden tekemiseen tai seuraamiseen.

 

Tässä kaikki asiat mitä minulle äkkiseltään tuli ranking-listoista mieleen. Mitä unohdin ja missä olen väärässä? Eipä mulla muuta.

 

Hyvää viikonloppua!

 

-TT

Related Posts

Sijoittaminen

EToron pörssilistautuminen

Eräs sijoittajan tärkeimmistä työkaluista urallaan on oikea kaupankäyntialusta. Oikean kaupankäyntialustan valitsemalla kykenet helpottamaan elämääsi ja sijoitusten tekemistä uskomattoman paljon, kun taas valitsemalla väärän alustan, rajoitat

Sijoittaminen

Norwegianin unelma haihtui

Monet piensijoittajat, etenkin kokemattomat, ravaavat kuraojaan kaatuneiden yhtiöiden perässä osakekurssin sukellettua taloudellisen tilanteen mukaisesti.

Halpuus houkuttaa, kuten surkeisiin kauppoihin aina ajautuvaa Sulo Viléniä takavuosien hittikomediassa Tankki