Osoittaakohan syyttävä sormi oikeaan suuntaan?

Olen ehdottomasti markkinoiden reguloinnin kannattaja, sillä läpinäkyvät ja oikein toimivat markkinat ovat edellytys vakaalle maailmataloudelle.  Nyt kuitenkin on tainnut käydä niin, että syy-seuraussuhteet ovat menneet hieman sekaisin. Ollaanko nyt yhtäkkiä sitä mieltä, että lyhyeksi myyminen on aiheuttanut Kreikan ja USA:n velkaongelmat vai johtuisiko se kuitenkin liiallisesta velanotosta?

"Hävettää nämä finanssimarkkinat ja niissä toimivan spekulatiivisen rahan määrä – ja erityisesti tahot, jotka haluavat aiheuttaa kaaosta hyödyntääkseen tilannetta.” Tästä lainauksesta olen aivan samaa mieltä tuon spekulatiivisen rahan määrän suhteen. Tosin spekulatiivisen rahan alkuperä löytyy keskuspankkien elvytysohjelmista, ei sijoittajista. Pitkään jatkunut ekspansiivinen finanssipolitiikka sekä Fiat-rahajärjestelmämme ovat olleet lähtökohtana spekulatiivisen rahan lisääntymiselle, puhumattakaan suruttomasta rahakoneiden laulattamisesta viimeisten kolmen vuoden aikana.

Mietitäänpä hieman shorttausta eli lyhyeksi myymistä. Siinä on takoitus hyötyä shortatun kohteen hinnan laskusta, esimerkiksi osakkeen. On totta, että markkinan laskiessa paniikissa, shortit kiihdyttävät vauhtia ajaen sijoittajia myymään omistuksiaan. Tämä ei ole mukava asia. Shortit ovat tyypillisesti kuitenkin ne ensimmäiset, jotka aloittavat ostamisen hintojen laskettua, sillä he haluavat kotiuttaa voittonsa ja tämän tehdäkseen heidän on ostettava lyhyeksi myymänsä osakkeet. Tässä vaiheessa tyypillisesti ei ole muita ostajia paikalla. Shorttien ostokset aikaansaavat pohjanmuodostuksen, jonka turvin sijoittajat alkavat uskaltautua takaisin markkinoille.

Ajatellaan maailmaa, jossa ei ole mahdollista shortata. Edelleen meillä on valtava määrä painotuoretta rahaa, joka etsii paikkaansa. Katsotaan esimerkin avulla. Ensin raha menee osakkeisiin ja osakkeet nousevat. Sitten osa ”spekulanteista” kokee osakkeiden olevan jo kalliita ja sijoittaa rahansa kultaan. Kulta alkaa nousta. Muutkin spekulantit myyvät osakkeensa ja ostavat kultaa. Osakkeet romahtavat ja kulta nousee. Kun osakkeet ovat taas halpoja ja kulta noussut, kulta myydään ja osakkeet ostetaan tilalle.  Tästä nähdään, että on mahdollista saada aikaiseksi valtava volatiliteetti ja aggressiiviset markkinaliikkeet, vaikkei kukaan myynyt lyhyeksi mitään. Markkinat laskevat ihan pelkillä omistusten myymisilläkin, jos paikalla ei ole riittävästi ostohalukkuutta.

Nykyistä markkinaa on syytä rauhoittaa keinolla millä hyväänsä. Se on melkoisen selvää. Jos asioita halutaan oikeasti ratkoa, ainoa mahdollisuus on puuttua SYY-tekijöihin. Karu tosiasia on, että haluttomuus puuttua syytekijöihin ajoissa on ajanut meidät tilanteeseen, jossa nyt ollaan. Ainoa tapa toimia on sammutella jo palavia paikkoja. Kakki on jo iskeytynyt tuulettimeen.

On valtavan tärkeää ymmärtää suuri kuva ja asiat tapahtumien taustalla. Silloin kun kärhämä on jo päällä, sormella osoittelu on turhaa. Keskitytään pelastamaan mitä pelastettavissa on. On kuitenkin täysin turhaa leimata shortit tämän kriisin synnyttäjiksi.

 

Matias

www.ViikkoRaha.info

9 thoughts on “Osoittaakohan syyttävä sormi oikeaan suuntaan?

  1. Hyvä teksti

    Kiva huomata, että myös reguloinnin kannattajilta löytyy ihan fiksuja perusteluja ;).

    Tuo viikkoraha-sivuston linkki ei mutten jostain syystä toimi.

     

    Keimo,
    Omaraha.org

    1. Nyt linkin pitäisi taas toimia

      Terve, nyt linkin pitäisi taas toimia.

      Hauskaa viikonloppua

      Matias

      1. Viittaan edelliseen

        kommenttiini Storbomin tekstiin. Aivan samaa mieltä, markkinarajoitteilla ei vaikutusta todellisiin ongelmiin. Hyvä esimerkki spekulaatiosta, juuri tuosta syystä markkinarajoitteet eivät toimi.

      2. Ohjelmoidusta treidauksesta

        Anteeksi, meni edellinen viesti tuplana.

        Hurjista volyymeista rompun aikana voi päätellä mielestäni etenkin sen, että takana on pitkälti ohjelmoitu kaupankäynti. Samanlainen rysäyshän tapahtui viime keväänä, kun treidausrobot myivät papereita mihin hintaan tahansa, kun ostolaita katosi, ja myyntilaitaa oli tolkuton määrä.

        Jos ohjelmat määritellään myymään tiettyjen tukitasojen pettäessä markkinahintaan, niin tämmöistä tapahtuu: kaikki myyvät, kukaan ei osta, ja hinnat rymisevät kellariin aivan epärealistiselle tasolle. No pitäisikö ohjelmoitu treidaus kieltää? En näe siinä järkeä. Pikemmin ohjelmien pitäisi olla parempia, tai niillä takkiinsa ottavien olisi itse niistä luovuttava. En itse käytä ohjelmia juuri tällaisten riskien takia. Jos joku moisia riskejä antaa tietokoneen harteille, omatpa ovat hautajaisensa.

      3. Ohjelmoitu treidaus

        on fiksua, se on vain herkkä datan virheille. Tavallinen treidaus on taas herkkä paljon suuremmalle eli inhimilliselle virheelle. Euro Stoxx 50 futuurin vaihdosta näkee hyvin, että ei tuossa mukana pysy ihminen:

        Nuo kaupat tapahtui siis 7 sekunnin aikana. Ei tuota laitaa voi höynätä ihminen.

         

      4. Kaikessa virhemahdollisuus

        Mikään systeemi ei ole virheetön, ja kaipa ohjelmat voivat hyviä tai huonoja. Aika huonojakin ohjelmia markkinoilla hyörii, jos osakkeita myydään paniikeissa puoli-ilmaiseksi.

      5. Ohjelmat

        Tietokonevirhe on lähes aina käyttäjän virhe. Jos 1000 treidaria laittaa ehdon, että myydään hinnasta välittämättä jokainen 1000 osaketta, mutta markkinoilta löytyy vain 500 000 ostajaa, niin hinta menee hyvin alas. Ei se kuitenkaan ole ohjelman vika, ehkä siihen pitäisi laittaa jokin lisäehto. Kun taas hinta laskee tarpeeksi paljon niin monella on ehdoton stoppari, myydään millä hinnalla tahansa. Ei se taaskaan ole ohjelman vika.

        En kuitenkaan väitä, että noissa ohjelmissa ei olisi virheitä, niissä on aivan varmasti. Yleensä nuo suuret laskut kuitenkin johtuvat siitä, että liian monella tulee sama idea samaan aikaan. On jotenkin hienoa syyttää tietokonetta, sehän ei ole kenenkään vika. wink

        Kun korkotaso on vielä naurettavan alhainen, niin vipua kannattaa käyttää sijoituksissa. Se että pitää ehdottomia stoppareita on monesti pakko. Mutta kun liian monella on niitä suhteessa pilkkijöiden määrään. Siksi normaaleissa pörsseissä on näitä sääntöjä, että katkaistaan kaupankäyni kun rytisee liikaa.

      6. aivan

        Tarkoitin huonosti ohjelmoituja myyntikäskyjä. Kuvaamallasi tavalla karmeita virheitä syntyy. Hyvä ohjelmoija osaa ne kai välttää, mutta juuri sen takia en käytä ohjelmia, että voin tehdä siinä todennäköisemmin virheen kuin käsityökaupassa. Ja yritän valita osakkeita ja papereita, joita ei tarvitse myydä paniikissa, vaikka markkina sitä olisi. Ja tietysti haistaa paniikit ennakkoon.

      7. Viittaan edelliseen

        kommenttiini Storbomin tekstiin. Aivan samaa mieltä, markkinarajoitteilla ei vaikutusta todellisiin ongelmiin. Hyvä esimerkki spekulaatiosta, juuri tuosta syystä markkinarajoitteet eivät toimi.

Comments are closed.

Related Posts

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com