Shorttaajat: Markkinoiden tehostajia vai hyeenoja?
Muutamat euroopan maat – Ranska, Italia, Espanja ja Belgia – kielsivät tästä päivästä lähtien kaikkien finassialan osakkeiden shorttauksen 15 päivän ajaksi. Tällä pyritään vakauttamaan pörssikursseja. Ranskalaiset pankit ovat olleet erityisesti shorttaajien tulilinjalla koska Ransan uskotaan olevan seuraavana menettämässä AAA-luokituksensa.
Yksi kuritetuista pankeista on ransalainen suurpankki BNP Paribas:
Tällainen kehitys on saatu aikaan ilman varsinaisia pankkiin liittyviä uutisia.
Politikolle lyhyeksimyyjä on hyvä vihollinen. Joskus vain tuntuu siltä että on tärkeämpää estää shorttaajia ansaitsemasta rahaa kuin korjata varsinaiset ongelmat.
Onko shorttaja siis hyödyllinen vai haitallinen?
Haitallinen: Shorttaus vahvistaa kursiheilahteluja ylilyönneiksi. Nopea kaupankäynti on kasvanut viime aikoina uskomattomiin mittoihin. Viime maanantain paniikin aikana välitettiin parhaimmillaan FT:n mukaan 4.6 miljoonaa kaupankäyntiviestiä sekunnissa. Voimakas kurssilasku aiheuttaa epäluuloa ja vaikeuttaa pankin rahoitusta. Shottaus onkin nimenomaan pankeille haitallisempaa kuin normaaleille teollisuusyrityksille. Erään väitteen mukaan shorttaajat ovat oikeassa ja usein tietävät jotakin. Katin kontit sanoo kriitikko. Ryökäleet vain lietsovat paniikkia ja tienaavat sillä sitten itse.
Hyödyllinen: Shorttaajat paljastavat ettei keisarilla ole vaatteita ja kyseenalaistavat yritysjohdon viestittämää totuutta. Shorttaajat vain nopeuttavat kurssitason muutosta joka olisi muutenkin hieman myöhemmin toteutunut, eli toisin sanoen tehostavat markkinoita. Lehman kriisin jälkeen USA:ssa käyettiin shorttaus-kieltoa, joka tilapäisesti nostikin finassialan indeksiä kun lyhyet positiot piti purkaa. Seuraavien viikkojen aikana kurssit kuitenkin romahtivat entisestään.
Itse olen sitä mieltä että täydellinen shorttauskielto tuskin on hyödyllinen. Ainoa hyötyjä on strutsimaisesti pää pensaassa lymyävä päättäjä. Shorttikielto antaa kuvan että ongelmia löytyy mutta niiden vaikutuksia halutaan vähentää. Sensijaan jonkilainen automaattinen rajoitus voisi olla paikallaan jos kurssimuutokset ylittävät tietyn kynnyksen, esim. -10% päivän aikana.
Euroopassa näyttää siltä että toivottua pörssirallia ei kielto tuottanutkaan ainakaan ranskalaisten pankkien kohdalta.
Hyödytöntä
Olen keskeisin osin jälkimmäisen näkemyksen kannalla. Markkinakiellot eivät ole tarkoituksenmukaisia pitkän päälle kenenkään kannalta. Jos kurssien takana oleva reaalitalous on pudotuksessa, niin tekevät myös arvopaperit. Jos näin ei ole, pörssiromahdukset korjaavat nopeasti takaisin.
Ja jos jotkut myyvät massapsykologian vuoksi paperinsa liian halvalla, heidän ei pitäisi olla mukana markkinoilla. Markkinoilla tapahtuu toki tällaista massaliikehdintää jatkuvasti, sen tietää jokainen markkinaa vähänkin tunteva, mutta markkinarajoituksilla ei tyhmyyttä tai puutteellista markkinainformaatiota poisteta.
Jos spekulaatio yhteen suuntaan kielletään – eli alas – spekulaatio kohdistuu vain yhteen suuntaan eli ylös. Sen seurauksena on kuplatalous. Sen haitat ovat tunnetut, eivätkä taatusti pienemmät kuin markkinapaniikkien.