Ovatko väärinkäytössakot vain yksi pieni kuluerä?

Lajittelematon

Bernie Madoffeja ei ole tarpeeksi. Enkä tarkoita nyt, että sijoitushuijausten tai muiden taloudellisten väärinkäytösten määrää pitäisi lisätä vaan sitä ettei niistä tuomita tarpeeksi usein kunnon rangaistuksia. En myöskään tarkoita, että kaikkien väärinkäytösten rangaistukset olisivat yhtä kovia kuin Madoffin joka vietti loppuelämänsä vankilassa. Tarkoitan lähinnä sitä, että väärinkäytösten aiheuttamien rangaistusten mittaluokat ovat usein vääriä ja yleensä ne ovat liian pieniä. Usein niistä saatavat sakot ovat sitä luokkaa, että huijauksia kannattaa jopa harrastaa, koska hyödyt ylittävät moninkertaisesti haitat.

Korkeat omaisuusluokkien hinnat lisäävät myös sijoitushuijausten ja muiden väärinkäytösten määrää, kun vähillä tiedoilla toimivia sijoittajia tulee koko ajan lisää markkinoille. Tämä on normaali ilmiö markkinoilla, mutta sijoitushuijausten paljastuminen tapahtuu usein vasta laskumarkkinoiden alkamisen jälkeen, koska niin suuri osa markkinatoimijoista saa hyviä tuottoja. Edes viranomaiset eivät usein halua silloin puuttua asiaan, vaikka se on heidän tehtävänsä riippumatta markkinatilanteesta.

Esimerkiksi investointipankkiirien väärinkäytökset suuren finanssikriisin aikaan tuottivat kyllä miljardisakkoja, mutta henkilökohtaisia rangaistuksia ei väärinkäytöksistä juuri tullut. Kustannuksetkin koko roskasta tulivat lähinnä veronmaksajille. Kyseiset pankkiirit kyllä suosittelivat monien sijoitusvälineiden ostoa samaan aikaan, kun myivät itse niitä pää märkänä. Bonukset taisivat yhdeltä vuodelta mennä, mutta jo seuraavana saatiinkin ennätysbonukset. Sanoihan Goldman Sachsin entinen toimitusjohtaja Lloyd Blankfein aikoinaan tekevänsä jumalten työtä. Kyseinen pankkiiriliike on sarjarötöstelijä ja on viiveisenkin vuosikymmenen aikana maksellut miljardisakkoja useampaankin otteeseen. Nämä sarjarötöstelijät pitäisi laittaa kunnon vastuuseen eikä vain vähentää hieman heidän bonuksiaan. Ikävä tosiasia on, että pankkien sakot ovat vain pieni osa niiden liiketoiminnan kulurakennetta eivätkä merkittävä takaisku.

Pankkiirien lisäksi naurettavia sakkoja väärinkäytöksistään maksavat ainakin somejätit, kuten Facebook joka maksoi toistakymmentä kertaa väärinkäytössakkoja pelkästään vuoden 2019 aikana. Suurin osa niistä oli mitättömän kokoisia, mutta löytyi sieltä yksi 5 miljardin dollarin sakkokin. Se onkin ainoa merkittävä sakko väärinkäytösten suuressa joukossa. Yritys tekee kymmeniä miljardeja voittoja, joten suurin osa sakoista ei tunnu missään. Myös Googlen väärinkäytökset ovat mittavat, mutta sakot eivät näköjään ole tarpeeksi kookkaita, koska yrityksellä on varaa maksaa miljardeja sakkoina muun muassa EU:lle. Googlekin tekee kymmeniä miljardeja dollareita vuodessa voittoa sakoista huolimatta. Nämä esimerkit Facebookista ja Googlesta ovat tietysti vain jäävuoren huippu, koska sakkoja maksavat myös muut suuryritykset kuten Apple, Yahoo, Amazon, jne.

Sakot ovat suuria, mutta niillä ei näytä olevan vaikutusta. Väärinkäytökset jatkuvat hamaan tappiin saakka. Onko kyseessä rakenteellinen korruptio, jossa jaetaan näennäisrangaistuksi? Miksi viranomaiset eivät sakota tarpeeksi? Johtuuko se siitä, että monet poliitikot saavat näiltä yrityksiltä rahaa vaalikassoihinsa, jotta heidät valitaan uudestaan? Miksi kansalaiset sietävät tätä touhua? Miksi emme vaadi väärinkäytöksistä suurempia rangaistuksia? Emmekö tiedä tarpeeksi niistä vai eikö ketään kiinnosta? Pitäisikö yritysten toimihenkilöille antaa merkittäviä henkilökohtaisia rangaistuksia kuten pitkiä toimintakieltoja tai väärinkäytösten maksaminen ensin omalla omaisuudella ennen niiden maksamista yritysten kassasta? Minulla on monta kysymystä, mutta vähemmän vastauksia. Ehkä joltakin viisaammalta niitä löytyy enemmän?

-Tommi T

Related Posts

Talous

1930-luku 2.0?

Donald Trump voitti vaalin lopulta kirkkain luvuin. Yleisen käsityksen mukaan maahanmuuttoon ja talouteen keskittyminen puri äänestäjiin Harrisin hiukan osoitteettomaksi jäänyttä kampanjaa paremmin.

Talouden näkökulmasta Trumpin linjausten