Päätöksiä ja lobbausta

Matti Vanhasen siirtyminen perheyritysten liiton toimitusjohtajaksi on luonut keskustelua lobbauksen rajoista. Olisi varmaan hyödyllistä selvittää, miten tosiasiallinen päätöksenteko poliittisen tai taloudellisen organisaation huipulla tapahtuu. Muodollinen päätöksentekohan on tarkoin laissa määritelty.

Kovin helppoa sellainen selvitystyö ei olisi. Taustaksi olisi varmaan syytä perehtyä bysanttilaiseen diplomatiaan, Rothschildien lähes näkymättömään yritysrakenteeseen sekä jesuiittojen ja laajemminkin katolisen kirkon toimintaan.

Olen suurimman osan työelämästäni lukenut erilaisia pöytäkirjoja, joissa on ollut äärimmäisen vähän mitään keskusteluja muistiinmerkittynä. Haastattelut eivät ole lisävalaistusta tuoneet. Kaikki ovat olleet ylen yksimielisiä, minkä lisäksi kukin haastateltava on aina ensimmäisenä keksinyt pyörän ja muuta tarpeellista.

Jotenkin minusta tuntuu, että talouselämä ei missään vaiheessa pohtinut sitä, kannattaako euro ottaa käyttöön Suomessa. Asiaa pidettiin talouselämässä itsestään selvyytenä ja ainoastaan liittymiskurssin yksityiskohdasta keskusteltiin. Ja kun talouselämän lobbaus alkoi euron puolesta, rivit sulkeutuivat lopullisesti – kabinettien ovihan oli koko ajan lukossa.

Matti Vanhasen siirtyminen perheyritysten liiton toimitusjohtajaksi on luonut keskustelua lobbauksen rajoista. Olisi varmaan hyödyllistä selvittää, miten tosiasiallinen päätöksenteko poliittisen tai taloudellisen organisaation huipulla tapahtuu. Muodollinen päätöksentekohan on tarkoin laissa määritelty.

Kovin helppoa sellainen selvitystyö ei olisi. Taustaksi olisi varmaan syytä perehtyä bysanttilaiseen diplomatiaan, Rothschildien lähes näkymättömään yritysrakenteeseen sekä jesuiittojen ja laajemminkin katolisen kirkon toimintaan.

Olen suurimman osan työelämästäni lukenut erilaisia pöytäkirjoja, joissa on ollut äärimmäisen vähän mitään keskusteluja muistiinmerkittynä. Haastattelut eivät ole lisävalaistusta tuoneet. Kaikki ovat olleet ylen yksimielisiä, minkä lisäksi kukin haastateltava on aina ensimmäisenä keksinyt pyörän ja muuta tarpeellista.

Jotenkin minusta tuntuu, että talouselämä ei missään vaiheessa pohtinut sitä, kannattaako euro ottaa käyttöön Suomessa. Asiaa pidettiin talouselämässä itsestään selvyytenä ja ainoastaan liittymiskurssin yksityiskohdasta keskusteltiin. Ja kun talouselämän lobbaus alkoi euron puolesta, rivit sulkeutuivat lopullisesti – kabinettien ovihan oli koko ajan lukossa.

Kun talouselämälle paljastui sekä Ruotsin että Tanskan jäävän euroalueen ulkopuolelle, joku varmaan tajusi Ruotsin metsäteollisuuden kilpailukyvylle tulleen edun, mutta kantaa oli turha enää muuttaa.

Hiukan tuntuu siltä, että talouselämälle on tärkeintä saada kantansa läpi siten, että lobbauksen kohteen vastustajiksi karsiutui vain Vihreitten ja Vasemmistoliiton tapaisia hörhöjä jollain Väyrysellä täydennettynä.

Kysyä sopii, voisiko avoimempi keskustelu itse asiastakin edistää yritysmaailman etuja.

Euroa alun perin vastustanut Matti Vanhanen pahoitteli pääministeriytensä loppumetreillä sitä, kuinka populistisesti oppositio vastusti Kreikan tukemista.

Lieköhän Vanhaselle itselleen selvinnyt, miten euroalue päätöksensä teki, Saksa päätti, että sen pankkien Kreikan-saatavat täytyy turvata, eikä moiseen mitään vakuuksia tarvita. Saksan etu olkoon EU:n etu ja kun Saksa on päätöksensä tehnyt, pienen Suomen pääministeri saa pitää kiirettä, että ennättää kannattaa esitystä. Muutoin päätös syntyy ilman Suomen “tahdonilmaisua”.

Related Posts

Yhteiskunta

Suomalaiset haluavat EVA:n mukaan julkisten menojen välitöntä leikkaamista

Lähes kolme neljästä suomalaisesta (72 %) haluaa jatkaa julkisen talouden sopeuttamista heti kevään 2027 eduskuntavaalien jälkeen. Menoleikkauksia kannattaa 61 prosenttia suomalaisista, kun taas veronkiristyksiä kannattaa

Sijoittaminen

Uusia piirteitä osakevalinnassa

https://piksu.net/sepon-screener/

Olen kehitellyt osakevalintatyökalua. Uutena toimintona Companion Screeners-osastossa on Trifecta Screener, joka yhdistää osinko-, laatu- ja tenbagger-skriinerien tiedot ja laskee yhteispisteet.

Dividend Compass-osastossa on osinkoennusteet kaikille 2026-2028.
Ne