Palkaansaajat ei lämpene palkanalennuksille

Deflaatiokierre uhkaa Suomeakin?  Suomi ja koko euroalue on Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan jyrkänteen reunalla. Pari askelta vielä niin, ollaan tilanteessa, jossa hintojen aleneminen tarttuu palkkoihin ja sitten taas takaisin hintoihin. Deflaatiossa kuluttajat ja investoijat lykkäävät päätöksiään, kun hintojen odotetaan yhä alenevan. Näin kysyntä supistuisi ja talous taantuisi uudelleen.

Euroalueella kuluttajahinnat olivat joulukuussa jo 0,2 prosenttia vuoden 2013 joulukuun tason alapuolella. Ilman energiaa kuluttajahinnat olivat vielä 0,6 prosenttia edellisvuotista korkeammalla. Suomen inflaatio oli marraskuussa vielä noin prosentin vauhdissa, mutta se on vajoamassa joulukuussa selvästi tätä hitaammaksi. Tässä tilanteessa palkkojen, sosiaalietuuksien ja eläkkeiden täydellinen jäädyttäminen ja jopa alentaminen on haitallista.

Suomen hintakilpailukyvyn heikkoutta on liioiteltu. Suomen teollisuuden työvoimakustannusten taso on keskimäärin kilpailijamaidemme tasolla tai sen alapuolella. Suhteessa tuottavuuteen teollisuuden työvoimakustannukset (niin sanotut nimelliset yksikkötyökustannukset) eivät ole nousseet vuodesta 2000 lähtien kilpailijamaitamme enemmän. Viime vuoden kolmannella neljänneksellä Suomen työvoimakustannusten 12 kuukauden muutos oli jo selvästi koko euroalueen muutosta pienempi. Suomen hintakilpailukykyä on selvitetty tarkemmin PT:n toimialaennusteessa.

Viime vuoden kolmannella neljänneksellä Suomen bkt kasvoi 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja työpäiväkorjattuna 0,1 prosenttia vuotta aiemmasta. Venäjän kaupan voimakkaaseen supistumiseen nähden kehitys on ollut jopa odotettua hitusen parempaa. Viime kuukausina kauppataseemme alijäämä on kuroutunut umpeen ja vaihtotasekin on kääntynyt ylijäämäiseksi. Teollisuustuotanto on vielä supistunut niukasti, mutta teollisuuden tilaukset sen sijaan ovat kasvaneet lähes yhtäjaksoisesti viime helmikuusta lähtien. Nyt kun tilauskantakin alkaa olla edellisvuoden tason yläpuolella, merkittävä osa teollisuudesta pyrkii kasvamaan.

Lisää tietoa: Talousennusteen arviointia / Palkansaajien tutkimuslaitos; Eero Lehto

10 thoughts on “Palkaansaajat ei lämpene palkanalennuksille

  1. Palkkamaltti on huono ratkaisu jukisen talouden ongelmiin

    On totta, että palkanalennukset ovat huono keino, ja jopa väärä keino ratkaista Suomen nykyinen kriisi. On muita asioita, jotka tarvitsisivat kipeämmin korjausta:

    • Keskimääräistä palkansaajaa rasittaa 60% kokonaisveroaste. Minkään maan talous ei ole käsittääkseni koskan kasvanut tällaisissa oloissa.
    • Tuotantokoneistostamme on vähitellen siirtynyt yli 65% julkiseen omistajaohjaukseen (eläkevakuutusyhtiöt, valtio, kunnat,…) eikä mikään talous ole tuottanut tällaisissa oloissa dynaamisia innovaatioita.
    • Lakimme kontrolloivat pienimpiäkin talouselämän yksityiskohtia eikä tämäkään kannusta dynaamisuuteen ja kasvuun. 

    On hyvä että julkinen sektori suuri ja tulonsiirrot ovat anteliaita, mutta liika on liikaa.

    Palkanalennukset ovat huono keino ratkaista näitä ongelmia. Mutta palkanalennukset ja palkankorotuksista luopuminen ovat kuitenkin toimiva ja välttämätön keino, kun oikeita keinoja ei ole ajoissa käytetty. Ei sille mitään mahda. Kun julkista taloutta hoidetaan huonosti niin loppujen lopuksi köyhä kansa ja kaikki kärsivät. 

    1. Kokonaisveroaste

      Vaikka kokonaisveroaste olisi 60%, niin ei se kasvua estä. Tuo raha jaetaan takaisin monilla eri tavoin ja vielä niin, että mitä enemmän on veroa maksanut rahaa saa sen vielä vivutettuna takaisin (negatiivinen veroaste). Suurin tälläinen tuki on työeläkkeet, mutta on sitä muutakin kuten ansiosidonnainen työttömyysturva. 

      1. Työläisen oikeus aitoon palkkaan tukee talouskasvua

        Tuo pitää paikkansa. Veroluontoisista maksuista tosiaan varmaan noin 60…75% jaetaan suoraan takaisin erilaisina tulonsiirtoina ja loputkin päätyvät julkisen sektorin palkkojen muodossa takaisin yhteiskuntaan. Periaatteessa veroaste ei siksi vaikuta kasvuun, jos verotus tehdään oikein. 

        Mikään maa ei ole pystynyt kuitenkaan onnistunut luomaan sellaista järjestelmää, jossa vahva talouskasvu yhdistyisi erittäin korkeaan veroasteeseen. Alla on piksussa aiemmin esitetty kuva maailman maiden veroasteesta suhteessa taslouskasvuun. Suomen veroaste on kuvassa esitetty liian pienenä (oikea suuruusluokka on 60% (..65% ?) tietämillä), mutta kuvasta saa silti käsityksen ilmiöstä.

        Työläisten oikeuksia työstä maksettuun aitoon palkkaan kannattaa puolustaa. Työstä maksettu aito palkka toimii paremmin kuin sama raha tukiaisten muodossa. 

         

      2. Yksinkertaistusta

        Kehitysmaissa, joissa on pieni veroaste, on ollut kova kansantuotteen kasvu. Se kansantuotteen kasvu ei kuitenkaan johdu veroasteesta vaan väestön mm. ikärakenteesta, kansantuotteen matalasta lähtötasosta sekä kehitysmaita tukevasta raaka-ainebuumista. 

        Otinpa OECD-maista datan (http://www.oecd.org/ctp/tax-policy/revenue-statistics-ratio-change-all-years.htm) ja piirsin siitä kaavion .

        Tästä kuvasta huomataan, että tämän 20 vuoden jakson veroastet ovat pysyneet melko tasaisena. Niillä mailla joilla on korkea veroaste, aste säilyy matalana ja niillä joilla se on korkea tulee myös säilymään korkeana. Voisi tehdä niin, että jakaisi aina vuosittain tuon veroasteen kansantuotteen kasvulla, mutta se ei antaisi oikeaa kuvaa. Maissa joissa tulee lama, kuten Kreikassa tai Irlannissa, veroaste nousee johtuen kansantuotteen laskusta vaikka kansantuotteen lasku ei johtuisikaan veroasteesta. 

  2. Vaihtakaamme Sääntö-Suomi tuottaviin työpaikkoihin

    Palkansaajien tutkimuslaitos yllättäen keksii perusteluja miksi palkansaajien palkkoja pitäisi nostaa. Todella objektiivista tutkimusta 😉

     

    "Tässä tilanteessa palkkojen, sosiaalietuuksien ja eläkkeiden täydellinen jäädyttäminen ja jopa alentaminen on haitallista." . Ei ole! Suomessa nimellispalkat ovat nousseet eniten Euroopassa (grafiikka keskivaiheilla artikkelia). http://www.robert-schuman.eu/en/european-issues/0289-labour-costs-and-crisis-management-in-the-euro-zone-a-reinterpretation-of-divergences-in

    Olemme siis jo kokeilleet palkkojen nostoja. Tuloksena Suomi velkaantuu ja juuri kukaan ei investoi uusiin työpaikkoihin.  

    On aika muuttaa suuntaa. Työvoimakustannukset vaihettain alemmaksi, jotta yrityksille syntyy motiivi investoida Suomeen. Ensimmäisenä askeleena työaikojen pidennys, joka on suoraa säästöä työnantajille. Palkkoja voidaan myös nimellisesti alentaa, mutta olisi hyvä kompensoida alennus veroja keventämällä. 

    Maksaja? Julkishallintoa keventämällä saamme rahoituksen verojen alentamiseen ja velkojen maksuun.

     

    Uskon vahvasti, että moni suomalainen työtön olisi mieluummin ansiotyössä vaikka hän joutuisi katselemaan alkoholimainoksia, kävelemään luistelujäillä ja juomaan kesällä tuoppinsa aivan vääränväristen markiisien alla. Tavallaan siis vaihtaisimme Sääntö-Suomen tuottaviin työpaikkoihin.

     

    1. Eläketulot

      Eläkkeitä maksetaan noin 27 miljardia vuodessa: 

      http://tilastokeskus.fi/til/tvt/2013/tvt_2013_2014-12-17_tie_001_fi.html

      Tämä on siis julkisen sektorin maksu senioreille ja se taitaa olla ylivoimaisesti suurin julkisen sektorin kuluerä. Jos noita laskettaisiin vaikka 10% niin säästö olisi vähintään satoja miljardeja. Ja ennenkaikkea se rajoittaisi eläkkeiden määrän ja keskieläkkeiden kovaa kasvua. Vuodessa eläkemaksut ovat nousseet 5,5% kun muut ansiot nousivat vain prosentin. Muita ansiotuloja kuin eläkkeitä maksettiin 52,9 miljardia eli eläkkeet ovat merkittävä menoerä.

      1. Maksamme saadaksemme tehottomuutta

        Eläkkeistä olisi erittäin helppo saada tarvittavat säästöt Suomen talouteen. Mutta olisiko se oikeudenmukaista? Ei! Eläkeläiset ovat työnsä tehneet ja eläkkeensä ansainneet.

        Tällöin myös jatkaisimme tehottoman julkishallintomme ylläpitämistä. Maksajina olisivat eläkeläiset.

        Julkishallinto taas on verovaroillamme maksettua palvelua. Tuo palvelu toimii monilta osiltaan hienosti. Koulutus, päiväkotitoiminta, maanpuolustus, poliisi yms. ovat investointeja tulevaisuuteemme. Sen sijaan trafi, kuntien kaavoittajat, rakennusvalvonta yms. toiminnot kuluttavat verovaroja ja aiheuttavat kustannuksia toiminnallaan.

        Me siis maksamme saadaksemme tehottomuutta. Noista toimista säästäisin paljon mieluummin kuin eläkeläisten eläkkeistä tai vientiteollisuuden työntekijöiden elintasosta.

         

      2. Millä perusteella

        Miksi yhdelle tuloryhmälle, eli eläkeläisille annetaan iso osa kaikkien työntekijöiden tuloista? Nämä eläkelläiset ovat vielä itse päättäneet ryhmänä, että heidän lapsensa maksakoon heille suuret eläketulot ja porukkana olivat vielä niin ahneita ja itsekkäitä etteivät tehneet edes lapsia samaa määrää kuin heitä oli. Joku tolkku itsekkyydellä! Eläkeitä ei ole vielä maksettu ja eläkeitten suuruus on ollut vain ja ainoastaan poliittinen ja sopimustekninen asia. Toisinkin voidaan päättää. Jos eläkkeitä lasketaan tarpeeksi, niin eläkeikää ei tarvitse nostaa kohtuuttomasti. Tällöin näille pienille ikäluokille ei  tule aivan kohtuuttomia rasitteita ja se helpottaisi kansantaloutta. Ryhmänä eläkelläiset ovat vauraita. Työeläke on vielä aivan hullusti tehty kun sen rahastointiaste on vähän yli 20%. Mitä enemmän on tienannut, niin sitä enemmän saa ansaitsematonta etua. Ehkä pelkkä kansaneläke riittäisi jolloin sitä voitaisi jopa nostaa.

      3. Olen kanssasi samaa mieltä.
        Olen kanssasi samaa mieltä. On epäoikeudenmukaista maksattaa työssäkäyvillä kohtuuttoman alhaista eläkeikää ja siitä seuraavia kustannuksia. Eläkeikä ylös elinajanodotteen myötä, niin eläkeläisten kustannusrasite yhteiskunnalle olisi kohtuullinen.

        Moitit melkoisesti nyt eläkkeellä olevien sukupolvea. Täysin oikeutettua. Mutta me toimimme nykyään täysin samalla tavoin lapsiamme kohtaan. Otamme valtiolle velkaa jokainen vuosi ja toivomme, että lapsemme joskus maksavat ne pois. Voisimme siis katsoa pikku tenavamme naamaa ja kertoa kuinka hän tulee aikuisena maksamaan perheen juuri tekemän lomamatkan. Nämä pikkulapset vain eivät ole täällä somessa puolustamassa itseään. Hei eivät saa edes äänestää. Eläkeläiset saavat.

      4. Julkinen velka

        Yhteinen julkinen velka eroaa ratkaisevasti yksityisestä velasta. Se ei seuraa sinua kun muutat kunnasta tai valtiosta pois. Jos on vastuullinen omia lapsia ajatteleva vanhempi hän pitää omaisuuden likviidinä ja antaa kansainvälisen asenteen sekä koulutuksen lapselleen. Lapsi voi sitten helposti tarvittaessa jättää Suomen ja siirtyä maahan millä on hänelle enemmän annettavaa. Jos tasapuolisuudesta puhutaan, niin noita eläkkeitä ei missään nimessä pitäisi maksaa ihmisille jotka muuttavat ulkomaille. Portugali on esim. hyvin houkutteleva maa kun yksityisen puolen eläkkeet saa 10 vuoden ajan siellä täysin verottomasti. Eläkeiän nosto ei ole ratkaisu, ratkaisu olisi työeläkkeiden reilu laskeminen.

Comments are closed.

Related Posts

Sijoittaminen

Osakeseurannan päivitys

https://www.sinisaariconsulting.com/StockAnalysisTool.html

Lisäsin kaksi uutta välilehteä:

EVA, laskee pääomien tuottojen lisäksi tunnusluvun EVAMargin. Laskukaava löytyy Info-välilehdeltä. Lisätietoja tästä kaavasta

https://www.mckinsey.com/business-functions/strategy-and-corporate-finance/our-insights/comparing-performance-when-invested-capital-is-low#

Earnings_Season, yhteenveto tuloskaudesta.

 

 

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com