Palkansaajien reaaliansiot jatkavat valtiovarainministeriön ennusteen mukaan supistumistaan

Valtiovarainministeriön (VM) ennusteen mukaan suhteellisilla yksikkötyökustannuksilla mitaten Suomen tehdasteollisuuden kilpailukyky heikentyi viime vuonna kolmatta vuotta peräkkäin, Euroopan komission arvion mukaan reilut kolme prosenttia. Viime vuoden heikkeneminen johtui käytännössä kokonaan euron valuuttakurssin vahvistumisesta, sillä nimelliset yksikkötyökustannukset eivät enää juurikaan kasvaneet kilpailijamaita nopeammin. Tulevina vuosina koko talouden yksikkötyökustannusten kasvuvauhti hidastuu kilpailijamaiden tasalle. Tämä ei kuitenkaan ennusteiden mukaan vielä riitä kääntämään Suomen kustannuskilpailukykyä paranevalle uralle suhteessa muuhun euroalueeseen.

Palkansaajien reaaliansiot supistuvat samaa tahtia viennin kanssa

Ansiot nousevat ennusteen mukaan kuluvana vuonna 1,4 % ja kuluttajahinnat 1,3 %. Vuonna 2015 ansiot nousevat arviolta 1,2 %. Palkansaajien yhteenlaskettu käytettävissä olevan reaalitulo eli ostovoima supistui viime vuonna 1,1 %, mihin vaikutti ennen kaikkea työllisyyden heikkeneminen. Kuluvana vuonna palkansaajien yhteenlasketun ostovoiman odotetaan supistuvan 0,6 % ansiokehityksen hidastuessa. Supistuminen jatkuu myös ensi vuonna valtiontalouden sopeuttamistoimien myötä. Vasta vuonna 2016 ostovoiman supistuminen pysähtyy taloudellisen aktiviteetin ja työllisyystilanteen kohenemisen myötä.

Suomen nollakasvulinjaan ei ole ennusteen mukaan tulossa merkittävää muutosta

Kansainvälisen talouden kasvu on hitaasti palautumassa teollisuusmaissa ja euroalue on kääntynyt hitaaseen kasvuun. Suomen taloudellinen tilanne sen sijaan odottaa edelleen käännettä parempaan. BKT on supistunut jo kaksi vuotta peräkkäin ja myös kuluvan vuoden ensimmäinen neljänneksen aikana kokonaistuotanto laski. Työllisyyden vuoden 2012 lopussa alkanut heikkeneminen on hidastunut viime kuukausina. Tästä huolimatta ei ole konkreettisia merkkejä siitä, että työllisyystilanne vielä lähikuukausina olennaisesti paranisi. Työllisyyden paranemisnäkymiä varjostavat tulevina vuosina työmarkkinoiden lisääntyneet rakenneongelmat.

Raportin havainnoissa ei ole mukana puoluepolitiikkaan liittyvää ohjausta

Uuden hallitusohjelman poliittisia kirjauksia ei ole voitu raportissa vielä huomioida ja raportti edustaakin valtiovarainministeriön asiantuntijanäkemystä. (piksu toimituksen huomio). Realistiseksi luonnehdittavan raportin tehneen selvitystoimikunnan kokoonpanoon kuuluvat: Antti Aarnio (STTK), Jorma Antila (Metalliliitto), Jari Haapasalmi (EK), Margareta Heiskanen (KT), Erno Järvinen (MTK), Jarkko Kivistö (SP), Eugen Koev (Akava), Olli Koski (SAK), Petri Malinen (SY), Jussi Mustonen (EK), Seppo Nevalainen (STTK), Hannele Orjala (TK), Helena Pentti (SAK), Seppo Saukkonen (EK), Pekka Sinko (VNK), Pentti Tuominen (VM), Jonna Berghäll (VM), Markus Sovala (VM, pj.), Mikko Spolander (VM, vpj.), Meri Obstbaum (VM, siht.) ja Ilari Ahola (VM, siht.).

Related Posts

Salkun rakenne

Piksun ammattilaisten omat henkilökohtaiset salkut esittelyssä

Piksun analyysit osion viisi salkkua tarjoavat julkisuuteen oikeiden ammattilaisten henkilökohtaiset salkut:

SERGION LISTA

”Sergion lista” keskittyy pohjoismaiden ja USA:n markkinoille.  Sergion listalle valitaan yrityksiä, jotka saavat hyviä

Salkun rakenne Sijoittaminen

Vahvan taseen omaavat yritykset ovat kriisinkestäviä

Suomalaisten yritysten kriisinkestävyydestä saa vertailukelpoista tietoa tutkimalla Piksun ”TYÖKALUT -> TASETIETOJA”  osiota. Suhdeluvut, kuten omavaraisuusaste, maksuvalmius, liikearvosuhde, nettovelkaantumisaste ja nettovelkojen suhde markkina-arvoon antavat tietoa erityisesti