Parhaiten palkatut työtehtävät löytyvät valtiolta
Jos haluat hyvää palkkaa sinun kannattaa hakeutua valtiolle (poliisi, rajavartiolaitos, yliopistot,…) töihin. Valtiolla on varaa parhaisiin palkkoihin ja siellä myös tuloerot ovat pienempiä kuin esimerkiksi yksityisellä sektorilla selviää tilastokeskuksen vuoden 2022 palkkatiedoista.
Kunnallissektorin (julkinen terveydenhuolto, päivähoito, perusopetus) palkat ovat heikot ja yksilökohtainen palkkakehitys on yksityissektoria vaatimattomampaa. Kuntasektorin työtehtäviin hakeutuu paljon naisia ja se lienee yksi osasyy siihen miksi kuntasektorin teettämistä töistä maksetaan niin kovin vähän. Naisten tekemiä työtehtäviä ei oikein tahdota kunnioittaa. (Oheisen kuvan kuntasektorissa on mukana vielä vuonna 2022 kuntien vastuulle kuulunut terveydenhuolto)
Vientisektorimme tehokkuus käytännössä määrää muihin maihin suhteutetun elintsomme ja vientisektorin työtehtäviin pitää siksi saada viriileintä ja dynaamisinta osaa työvoimasta. Palkka on eräs tapa houkutella hyvää työvoimaa. Meillä on käytössä maailmanmittakaavassa erityinen maankattava ja ammattinimikkeisiin sidottu tapa sopia palkoista. Tässä keskitetyssä järjestelmässä on mahdollista sopia että tietyt vientiteollisuuden työtehtävät saavat preferenssin kun palkankorotuksista sovitaan. Erityisesti raskas bulkkiteollisuus (metsäteollisuus, kaivosteollisuus, kemianteollisuus,…) hyötyy tästä suunnitelmataloudellisesta lähestymistavasta ja Suomesta onkin tullut Eurooppalaisen raskaan teollisuuden johtava maa. Yksityisen sektorin parhaat palkat löytyvät raskaasta tuotantoteollisuudesta.
Ero on vielä suurempi, kun tarkastellaan työvoimakustannuksia per tehty työtunti. Valtio 38,8 €/h, yksityinen 34,9 €/h ja kuntasektori 31,9 €/h (Tilastokeskuksen taulukko 13tx vuodelta 2020). Valtiolla kun on lyhyempi työpäivä ja pitkät vuosilomat.
Tuo pylväikkö on harhaanjohtamista. Siitä ei selviä mitä työtehtäviä miehet ja naiset tekevät. Onhan selvää että johtaja saa enemmän kuin esimerkiksi, hmm. niin, keksi itse.
””Naisten tekemiä työtehtäviä ei oikein tahdota kunnioittaa.”” Kyllä me kunnioitamme naisten tekemää työtä. Onko tuo klisee jo geeneissä.
Ansiotasojen vertailu sukupuolen mukaan onkin vaikeampi juttu, pitäisi vertailla saman ammattiryhmän samalla koko/osa-aikaisuustasolla ja samalla kokemusmäärällä olevien palkkoja. Näin tarkkaa analyysiä ei juuri saa Tilastokeskuksen tilastoista. Kuitenkin voi valita jonkun toimialan, jossa on tyypillisesti sekä miehiä että naisia ja katsoa säännöllisen työajan palkkoja. Kun poimii taulukosta 13z2 (valtion kk-palkat vuodelta 2022) vaikkapa 78100 Työnvälitystoiminta, niin saadaan säännöllisen työajan mediaanipalkoiksi miehet 3 067 €/kk ja naiset 3 016 €/kk. Joku saattaisi löytää luokituksen, jolla ero on suurempi. Vaikeutena on tietää, mikä on miesten ja naisten keskimääräinen koko/osa-aikaisuus, joka varmaankin vaikuttaa tilaston tulokseen. Lisäksi jos poimitaan joku ammattinimikkäistön yleisnimike esim. joku päällikkö, niin saatetaan saada eri sektorien henkilöitä, joilla on sama luokitus, mutta hyvin erilainen työnkuva. Valitsin tuon työnvälitystoiminnan, koska siinä on vain yhden sektorin työntekijöitä.