Tarkoitan otsikossa sitä, että Yhdysvaltojen S&P500 indeksin nopeat pörssilaskut tapahtuvat yleensä joko syksyllä tai keväällä. Laskut voivat jatkua, mutta noina aikoina ne yleensä jyrkkenevät nopeasti. Toki myös muita hetkiä on löytynyt historian saatossa, mutta viimeisten vuosikymmenien aikana nopeat kaksinumeroiset prosenttilukemat omaavat pörssilaskut ovat tapahtuneet joko syys- lokakuussa tai maalis- huhtikuussa. Näistä esimerkkejä ovat 1987 lokakuu, 2000 maaliskuu, syyskuu 2008 ja maaliskuu 2020. Myös tänä vuonna oli vastaava lasku huhtikuussa. Tämä ei tarkoita sitä, että pörssikurssien huiput ajoittuisivat kevääseen ja syksyyn. Tästä esimerkkinä on syyskuu 2008 jolloin kurssihuippu osui edellisen vuoden syksyyn. Edellämainittuihin vuodenaikoihin on haettu paljon syitä, mutta mitään todella järkevää juurisyytä en ole koskaan kuullut. Ainoa järkevä syy mikä on mainittu on se, että niinä aikoina rahoitusmarkkinoiden likviditeetti on heikoimmillaan. Syitä likviditeetin heikkenemiseen en ole kuullut Tietääkö joku sen? Tämä ilmiö pitää paikkansa ainakin Yhdysvalloissa. En tiedä muista markkinoista. Nopeat pörssilaskut harvoin esiintyvät ilman merkittävää reaalitalouden heikkenemistä. Poikkeuksena taitaa olla vuosi 1987, jolloin sitä ei tapahtunut.

Kirjoituksen otsikko on tarkoituksella epäselvä, mutta sen ennustus tulee suurella todennäköisyydellä olemaan oikea, vaikka se on täysin hyödytön. Vuosi tosin on äärimmäisen epäselvä se voi tapahtua vaikka ensi syksynä. Mainittakoon vielä, että osumatarkkuuteni laskujen suhteen on lähellä nollaa. Yhdysvaltojen reaalitalouden kasvu on ollut heikkoa jo ainakin pari vuotta. Tämä näkyy hyvin inflaatiokorjatuissa talouslukemissa. Esimerkiksi vähittäismyynti ja teollisuustuotanto ovat olleet jo muutaman vuoden alle Covid-pandemian jälkihoidon aiheuttamaa kulutusbuumin huippua alempana. Kuluttajat ovat viimein käyttäneet saamansa ylimääräiset ”paino”rahat loppuun ja on laskun aika. Tämä ei tarkoita etteivätkö he voisi velkaantua lisää. Yhdysvaltalaiskuluttajat ovat yllättävän sitkeitä ostajia. Ilman Trumpin tulleihin varautumista Yhdysvaltojen talous olisi todennäköisesti ollut taantumassa jo viime vuoden lopussa. Tarkoitus ei ole kirjoittaa reaalitaloudesta nyt enempää.

Edes reaalitalouden nopea heikkeneminen lähitulevaisuudessa ei suoraan tarkoita pörssilaskua. Markkinat voivat liikkua ”väärään” suuntaan pidempään kuin kukaan kuvittelee. Hinnat ovat korkeat. Muun muassa Buffettin indikaattorilla (pörssit/BKT) Yhdysvaltojen pörssit olivat lähes kaikkien aikojen korkeimmissa hinnoissa ensimmäisen kvartaalin lopussa. Tämän indikaattorin huono puoli on yritysten kansainvälisten liiketoimintojen jatkuva kasvu verrattuna Yhdysvaltojen talouskasvuun. Lisäksi Shillerin P/E:llä (Hinta/10 vuoden tulokset) mitattuna S&P500-indeksi on kaikkien aikojen toisiksi korkeimmalla arvostustasolla. Vain vuosituhannen vaihteessa oltiin korkeammalla. Myös yritysten voittomarginaalit ovat lähellä kaikkien aikojen korkeinta tasoa. Niitä on lähes mahdotonta kasvattaa seuraavina vuosina. Tällöin vain liikevaihdon kasvu parantaa merkittävästi tuloksia. Se taas on vaikeaa nykyisessä taloustilanteessa. Lyhyen aikavälin arvostustasot eivät sen sijaan ole lähellä huippuja. Edellisten ja seuraavien 12 kuukauden P/E-luvut eivät ole lähellä huippuja, vaikka ovat historiallisesti koholla. Oma mielipiteeni on, että S&P500-indeksin arvostustaso on järjetön, mutta markkinoita ei kiinnosta se pätkääkään.

En keksi muuta syytä nykyiselle arvostustasolle kuin sen, että markkina ennustaa Trumpin valitsevan jonkun hännystelijänsä ensi vuoden toukokuussa Fedin pääjohtajaksi. Valinta on tehtävä Fedin sen hetkisistä kuvernööreistä. Nykyisistä vain Adriana Kuglerilla loppuu virka ennen uuden pääjohtajan valintaa. Mikäli Trump haluaa valita hänet nykyisten jäsenten ulkopuolelta niin hänen on tehtävä se viimeistään tammikuussa 2026 Kuglerin viran loppuessa. Syksyllä selviää kenet Trump aikoo hänen virkaansa laittaa. Pääjohtajan valintaan Trump tarvitsee ainakin Wikipedian mukaan senaatin pankkikomitean tuen. Joku voi korjata mikäli Wikipedia on väärässä tai en osaa tulkita sen tekstiä oikein. Hännystelijän valinta tulee käytännössä tarkoittamaan hyvin löysää rahapolitiikkaa ainakin korkojen laskun ja QE:n muodossa. Sen sijaan rahaa suoraan kuluttajille ei voi jakaa ilman edustajainhuoneen ja senaatin lupia. Tähän tulee olemaan aikaa uudelle pääjohtajalle ja muille toimijoille hieman yli puoli vuotta. On todennäköistä, että Demokraatit voittavat ainakin toiset vuoden 2026 vaalit. Rahan jakaminen suoraan kansalle tarkoittaa korkeaa inflaatiota noin vuoden päästä ja ”tölkin potkimista eteenpäin” Trumpin loppukauden ajaksi. Reaalitalous nousee nopeasti ja inflaatio iskee. Samalla pörssissä on muutaman vuoden kulta-ajat. Mikäli välineinä ovat QE tai nopeat korkojen laskut niin vain sijoittajat voittavat pidemmällä aikavälillä, koska järkevät investoinnit reaalitalouteen vähenevät.

Eipä muuta,

Tommi T

Lähteet:

https://www.investing.com/indices/us-spx-500-historical-data

https://www.investing.com/economic-calendar/retail-sales-1878

https://www.investing.com/economic-calendar/industrial-production-1755

https://www.investing.com/economic-calendar/cpi-733

https://currentmarketvaluation.com/models/buffett-indicator.php

https://www.multpl.com/shiller-pe

https://yardeni.com/charts/corporate-profits-margins/

https://en.wikipedia.org/wiki/Chair_of_the_Federal_Reserve

https://en.wikipedia.org/wiki/Federal_Reserve_Board_of_Governors