Patenttien käyttö osakevalintaan

 

Toki on patentoitu menetelmä osakevalintaan, mutta on myös hyviä tutkimuksia kuinka yritysten patentointia voi käyttää apuna osakevalinnassa. Tuore sellainen on Hirshleifer et al työpaperi “Innovative Efficiency and Stock Returns”. David A. Hirshleifer on varsin tunnettu sijoittajapsykologian tutkija, SSRN tietokannassa on häneltä 82 julkaisua.

Lyhyesti esitettynä: Tutkimuksessa on todettu, että yrityksen innovaatiotehokkuus (IE Innovation Efficiency), jota on mitattua suhteella patenttien määrä jaettuna tutkimus- ja kehittämispanostuksella, selittä osakkeen tulevaa ylituottoa.

 

Tutkimusaineisto on peräisin CRSP (Center for Research in Security Prices) ja NBER patenttitietokannasta ajalta 1981-2006.Näistä tiedoista muodostettiin sitten innovaatiotehokkuuden suhteen kolme ryhmään ylin, keski- ja alin ryhmä. Ylimmän innovaatiotehokkuuden ryhmä tuotti 38 basic pointia enemmän kuin alimman ryhmä.

Saadulle tulokselle tehtiin tavanomaisia tarkistuksia sen suhteen ettei muut yleisesti osakkeiden tuottoon vaikuttavat tekijät selittäsi havaittua ilmiötä. Tällöin todettiin ettei mm. Fama-French 3 faktori (market, size, book-to-market) selitä havaittua ylituottoa.

Kuvassa on esitetty tutkimusvuosilta 1982-2006 innovaatiotehokkaan salkun (EMI = Efficient Minus Inefficient = ylin IE osakkeet miinus alin IE osakkeet) ja niiden markkina-arvon (MKT kuvassa Rm-Rf)  muutokset vuosittain.

Innovative Efficiency and Stock Returns

Merkittävää on, että EMI (innovaatiotehokkaan) salkun tuotto oli negatiivinen vain neljänä vuotena 27:stä kun taas Rm-Rf (markkina-arvon) salkku oli negatiivinen yhdeksänä vuotena. Myös negatiiviset tuotot olivat pieniä, joten EMI salkku tarjosi hyvän suoja kurssipudotuksilta.

Mikä sitten on syynä innovaatiotehokkuuden antamaan ylituottoon. Eräät muut fundamenttiarvostusta koskevat tarkistukset osoittavat tutkijoiden mielestä, että syynä on yritysten tutkimusta- ja kehittämistä sekä patentteja koskevien tietojen hidas ja epätäydellinen kulk

 Tutkimusaineisto on peräisin CRSP (Center for Research in Security Prices) ja NBER patenttitietokannasta ajalta 1981-2006.Näistä tiedoista muodostettiin sitten innovaatiotehokkuuden suhteen kolme ryhmään ylin, keski- ja alin ryhmä. Ylimmän innovaatiotehokkuuden ryhmä tuotti 38 basic pointia enemmän kuin alimman ryhmä.

Saadulle tulokselle tehtiin tavanomaisia tarkistuksia sen suhteen ettei muut yleisesti osakkeiden tuottoon vaikuttavat tekijät selittäsi havaittua ilmiötä. Tällöin todettiin ettei mm. Fama-French 3 faktori (market, size, book-to-market) selitä havaittua ylituottoa.

Kuvassa on esitetty tutkimusvuosilta 1982-2006 innovaatiotehokkaan salkun (EMI = Efficient Minus Inefficient = ylin IE osakkeet miinus alin IE osakkeet) ja niiden markkina-arvon (MKT kuvassa Rm-Rf)  muutokset vuosittain.

 

Merkittävää on, että EMI (innovaatiotehokkaan) salkun tuotto oli negatiivinen vain neljänä vuotena 27:stä kun taas Rm-Rf (markkina-arvon) salkku oli negatiivinen yhdeksänä vuotena. Myös negatiiviset tuotot olivat pieniä, joten EMI salkku tarjosi hyvän suoja kurssipudotuksilta.

Mikä sitten on syynä innovaatiotehokkuuden antamaan ylituottoon. Eräät muut fundamenttiarvostusta koskevat tarkistukset osoittavat tutkijoiden mielestä, että syynä on yritysten tutkimusta- ja kehittämistä sekä patentteja koskevien tietojen hidas ja epätäydellinen kulkeminen markkinoiden arvostukseen.

One thought on “Patenttien käyttö osakevalintaan

  1. Voivatko yksityissijoittajat lyödä markkinat

    Hirshleifer näyttää oleva osallisena tutkimuksessa, jossa on selvitetty yksityissijoittajien menetystä: Tuloksena on, että taitavat sijoittajat voivat hyödyntää markkinoilla esiintyvää hinnoittelun tehottomuutta ja saada muita parempaa tuottoa.

    Coval, Joshua D., Hirshleifer, David A. and Shumway, Tyler, Can Individual Investors Beat the Market? (September 2005). HBS Finance Working Paper No. 04-025; Harvard NOM Working Paper No. 02-45.

    Available at SSRN: http://ssrn.com/abstract=364000 or doi:10.2139/ssrn.364000

Comments are closed.

Related Posts