Pitkän koron rahastot ja rahamarkkinarahastot ovat menestyneet
Suomen pörssin vaisu kehitys rasitti sijoitusrahastojen tulosta vuonna 2011. Suomen pankin tilaston mukaan sijoitusrahastojen tulos heikkeni tämän vuoksi 5,0 mrd. euroa tappiolliseksi. Pitkän koron rahastot ja rahamarkkinarahastot menestyivät kun taas osakerahastoilla meni hieman heikommin.
Kaikkien suomeen rekisteröityneiden sijoitusrahastojen tulos yhteensä (Lähde: Suomen Pankki)
Sijoitusrahastojen kulut (0,8 Mrd€) muodostivat runsaan prosentin koko rahastopääomasta (56 Mrd€).
Tappio muodostui valtaosin osakerahastojen hallussa olevien arvopaperien realisoitumattomasta arvonlaskusta, jota kirjattiin vuoden aikana yhteensä 6,2 mrd. euroa. Tuloksen enempää heikkenemistä hillitsi saatujen korkotuottojen, osinkotuottojen ja voitto-osuuksien kasvu. Korkotuottoja kirjattiin reilu 0,9 mrd. euroa. Korkotuotot olivat suurimmillaan kolmeen vuoteen. Suurin osa korkotuotoista kirjattiin pitkän koron rahastoille (0,6 mrd. euroa) ja rahamarkkinarahastoille (0,2 mrd. euroa).
Vuoden lopussa toiminnassa oli 519 Suomeen rekisteröityä yleisölle avointa sijoitusrahastoa, joita hallinnoi 35 rahastoyhtiötä.
Kulut
Jos kerran kulut ovat korkorahastoissa runsaan prosentin, niin onko noihin sijoittamisessa enää mitään järkeä? Riskittömien valtioden papereista saa nyt jopa alle prosentin tuoton eli kaikki tuotto mikä syntyy näille rahastoille tulee korkojen laskusta. Ja korot eivät ole pitkään näin alhaalla kuin on nyt. Korkorahastojen oletustuotto on niiden kuponkituotto. Jos ei suoraan sijoita korkopapereihin niin kannattanee tutustua kustannustehokkaisiin etf:fiin. Joitakin sellaisia näet täältä:
http://fi.ishares.com/fi/rc/tuotteet/yleiskatsaus/FI_GV_RT
iShares suomeksi
Kas vain iShares ETF-liikkeellelaskija on tehnyt sivut suomeksi, hyvä näin. Kyllä tuotteiden esittely äidinkielellä on välttämättömyys kadunmiehelle. Nythän Finanssivalvonnan niin sanottu valvonta on kieroutunutta kun rahastoilta riittää jollain EU:n virallisella kielellä tehty täydellinen esite.
Ja esitteet tehdään niin yleisiksi, että sama teksti sopii rahastoyhtiön kaikille rahastoille. Lisäksi esitteet ovat niin täynnä byrokraattisia varaumia, että sijoituksen todellinen luonne ei niistä löydy kuin kovalla työllä.
Kaikkien Suomeen
Kaikkien Suomeen rekisteröityjen rahastojen kulut ovat Suomen Pankin tilastojen mukaan runsaan prosentin.
Korkorahastojen kulut ovat minun kokemukseni mukaan alhaisemmat ja taas osakerahastojen kulut voivat kokemukseni mukaan joskus ylittää prosentin pääomasta. Ja mielestäni tämä on ollut varsin oikeudenmukaista silloin kun rahaston tuotot ovat olleet hyviä.
Korkorahastot
Korkorahastojen kulujen pitää olla paljon vähemmän kuin osakerahastojen yksinkertaisesti siksi, että niillä on pienempi oletustuotto. Tällöin kulut syövät suuremman osan tuotosta ja jos oletustuotto on negatiivinen sellaiseen ei kannata sijoittaa lainkaan. Toinen asia on jos rahasto pitää korkopaperit loppuun asti niiden tuleva tuotto on täsmälleen tiedossa mikäli yritys ei tee defaulttia. Näin olisi vaikka Suomen 2 vuoden lainapereihin sijoittavalle ja jos kulut ovat yhden prosentin niin rahasto tekisi vääjäämättä tappiota. Kohteita ei tarvitse tutkia läheskään yhtä tarkkaan kuin osakkeita, koska osakkeisiin vaikuttaa jatkuvasti kuvitelmat tulevista kassavirroista. Korkopapereissa nämä kassavirrat tiedetään etukäteen jos ei tule defaulttia.
Korkorahastoissa jos missä on syytä olla tarkkana ja historiallista tuottoa ei pidä katsoa. Poikkeuksena ehkä kaikkein riskialtteimmat korkosijoitukset. Näin siksi, koska hyvät korkosijoitukset eivät tee defaulttia (A alkuiset) kuin vain jossakin puolirikollisessa tilanteissa niin hyvät tuotot ovat jo selkeästi jonkun muun kuin sinun taskussa. Luultavasti yksikään suomalainen korkorahasto ei ole voittanut rehellisesti valittua vertailuindeksiä. Se on korkopuolella kulujen vuoksi todella vaikeaa. Tietenkin jos valtionlainoissa pelaa jatkuvasti Italian, Espanjan ja Portugalin papereiden kanssa sekä vertaa niitä Saksan vastaavien tuottoihin niin on voittanut. Mutta onko silloin vastaava riskiprofiili kuin vertailuindeksillä vaikka defaulttia ei ole ainakaan vielä tapahtunut?