Asuntosijoittaminen on varmaankin tosi kivaa. Ja sillä velkavivullahan voi saada korkeampaa vuokratuottoa omalle pääomalle (tämä muuten kannattaa lukea). Eräs yksiötä Helsingistäkin etsivä ystäväni ihmetteli, kun yksiön näytössä oli mieletön määrä yli nelikyppisiä pariskuntia. Ovatko siis vähän vanhemmat pariskunnan muuttamassa pieniin koppeihin Helsingin keskustaan? …todennäköisesti eivät – he ovat asuntosijoittajia.

Tämä on toisaalta ymmärrettävää, koska eihän rahoille saa juurikaan mistään muualta inflaatiosuojaa reaalikoron ollessa negatiivinen. Sama tekijä vaikuttaa myös osakemarkkinoihin. Euroopan suunnitelma taloutta ohjataankin nyt niin, että ihmisten on pakko mennä riskisijoituksiin ja tilanne on erittäin selvä Suomessa, jossa poikkeama optimaalisesta korkotasosta (=tappio "one size fits for all") on huomattava ja korkotaso liian alhainen juuri Suomen talouden kohdalla. Tämä korkotaso ei ole todellakaan markkinoiden asettama, jolloin yhteiskunnan resurssit ohjautuisivat tehokkaimmin.

Tämän kehityksen seurauksena suomen asuntomarkkinoille on syntynyt valtava spekulatiivinen mätäpaise. On periaatteessa totta sanoa, että eihän muuta voi, koska muuten inflaatio syö rahoja ja voidaan odottaa korkotason olevan alhainen, vaikka inflaatio olisi korkealla.

Asuntosijoittaminen on varmaankin tosi kivaa. Ja sillä velkavivullahan voi saada korkeampaa vuokratuottoa omalle pääomalle (tämä muuten kannattaa lukea). Eräs yksiötä Helsingistäkin etsivä ystäväni ihmetteli, kun yksiön näytössä oli mieletön määrä yli nelikyppisiä pariskuntia. Ovatko siis vähän vanhemmat pariskunnan muuttamassa pieniin koppeihin Helsingin keskustaan? …todennäköisesti eivät – he ovat asuntosijoittajia.

Tämä on toisaalta ymmärrettävää, koska eihän rahoille saa juurikaan mistään muualta inflaatiosuojaa reaalikoron ollessa negatiivinen. Sama tekijä vaikuttaa myös osakemarkkinoihin. Euroopan suunnitelma taloutta ohjataankin nyt niin, että ihmisten on pakko mennä riskisijoituksiin ja tilanne on erittäin selvä Suomessa, jossa poikkeama optimaalisesta korkotasosta (=tappio "one size fits for all") on huomattava ja korkotaso liian alhainen juuri Suomen talouden kohdalla. Tämä korkotaso ei ole todellakaan markkinoiden asettama, jolloin yhteiskunnan resurssit ohjautuisivat tehokkaimmin.

Tämän kehityksen seurauksena suomen asuntomarkkinoille on syntynyt valtava spekulatiivinen mätäpaise. On periaatteessa totta sanoa, että eihän muuta voi, koska muuten inflaatio syö rahoja ja voidaan odottaa korkotason olevan alhainen, vaikka inflaatio olisi korkealla.

Mielestäni talouden arviointi ei ole mahdotonta ja ovathan lopulta inflaationäkemyksenikin osuneet kohdalle. En vain ole kyennyt ymmärtämään sitä miten suunnitelmataloutta ohjataan; inflaatio –> korkotaso relaatio, ei toiminut, vaikka hintastabiliteetin piti olla tärkeää. Tässä epäonnistuminen harmittaa itseäni tavattomasti. Olennaista on kuitenkin tässä varmaan se, että mitä tämä peli korkotasosta tarkoittaaa asuntosijoittajan kohdalla.

Ne, jotka nyt sijoittavat velkarahalla asuntoihin, pelaavat pokeria keskuspankkiirien ja poliitikkojen kanssa.  Jos ajatellaan, että vuokratuotto voi olla Helsingissä pahimmillaan 3 % ja sijoituksesta 75 % on velkarahaa., EKP päättäisi nostaa korkotasoa, jolloin 3-kk euribor olisi esim. 3 %, alkaa velkavivutetun tuoton taso olla negatiivinen. Tässä ollaan siis todellakin sen armolla, että "nostaako se vai ei."Tämä ei edes ole pahin skenaario siitä mihin korot saattaisivat mennä. 

Kenellä pettää pokka ensin? Kannattaa sekin muistaa, että kun pokeri pettää keskuspankkiirilta tai muutamalta asuntosijoitajalta, tapahtuu se myös varmaankin usean sijoittajan kohdalla samaan aikaan. Mitä tällöin tapahtuu turvalliselle asuntosijoitukselle? Jokainen voi vaikka valmentaa ihan itse omaa mieltänsä siihen.