Talous on elimellinen osa yhteiskuntaa. Talous vaikuttaa politiikkaan ja toisinpäin. Poliittiset päätökset voivat tuoda dramaattisia seurauksia yhtiöille ja muille sijoituskohteille.

Vakaissa demokratioissa poliittiset äkkikäänteet harvoin uhkaavat sijoittajaa vakavasti, mutta joskus niinkin. Autoritaarisissa yhteiskunnissa riski on aina oleellisesti suurempi, kuten osoittaa Kiinan kampanja kryptovaluuttojen nujertamiseksi.

Kiinaa hallitseva kommunistipuolue puuttui jo kovalla kädellä bitcoinin louhintaan, syinä kai lähinnä vaihtoehtoisen maksujärjestelmän torppaus ja sen holtiton energian tuhlaus. Kiinassa louhinta on hyvin suosittua.

Nyt Kiinan pankit kieltävät kaikenlaisen kryptovaluuttoihin sekaantumisen. Sen paljastuessa asiakas menettää tilioikeutensa ja ilmeisesti saa muitakin sanktioita niskaansa.

Bitcoin -50%

Jyrkkä linja ei yllätä. Sosialistissa maissa, joihin Kiinakin ainakin muodollisesti yhä kuuluu, vieraiden valuuttojen käyttö ja omistaminenkin on perinteisesti raskaasti kriminalisoitua.

Eikä Kiina ole yksin. Isoista talouksista myös Intia rajoittaa jo ankarasti kryptoja.

Tällä suojellaan omaa rahajärjestelmää. Kiinalla hinkua siihen voimistaa sen oman digivaluutan käyttöönotto. Kilpailijat häädetään isolla kanuunalla.

Jo pidempään alas sujutelleet kryptot saivat taas kyytiä. Jotkut kuten Elon Muskin buustaama dogecoin sukelsivat yli 20%, reippaasti muutkin.

Bitcoinin kurssista on huipusta laskien kadonnut jo puolet parissa kuukaudessa. Sijoittajien keskustelupalstoilla kryptointoilijat ovat hiljentyneet.

Eikö se kurssi aina nousekaan?

Olipa Kiinan otteesta kryptoihin mieltä mitä tahansa, antaa se vahvan muistutuksen sijoittamisen poliittisista riskeistä. En tosin pidä kryptoja sijoituskohteina, mutta markkinoiden lakeja ne joka tapauksessa noudattavat.

Kun jo pari maailman suurimmista ja tärkeimmistä talouksista tekee kryptoihin sekaantumisesta käytännössä rikoksen, ei se voi olla vaikuttamatta niiden haluttavuuteen. Väite niiden alati kasvavasta arvosta joutuu aivan uuteen valoon.

Kiina – kuten toki kaikki maat – voivat mennä varsin pitkälle, vaikkapa potkaista markkinoiltaan ulos jokaisen kryptoja kaupankäyntivälineenä hyväksyvän yhtiön. Kiina niin luultavasti tekeekin.

Tuskin Elon Muskinkaan tarvitsisi montaa kahvikuppia ja tupakkaa tuhota miettiesssään, heittääkö yli laidan sympatisoimansa kryptot vai Teslalle elintärkeä Kiinan jättimarkkina. Yhtä vähän päänvaivaa se tuottaisi muillekin siellä toimiville yhtiöille.

Ja todennäköisempää on vastaavien päätösten laajentuminen kuin niiden purkaminen jo tal0us- ja verorikollisuuden torjunnan vuoksi. Sääntely ainakin lisääntyy.

Eikä siinä rutina auta. Varsinkaan Kiinan kaltaisissa maissa.

Keskittäminen aina riski

Poliittiset päätökset ovat osa sijoitusriskiä. Kryptojen kaltaisissa puhtaasti spekulatiivisissa kohteissa riskit ovat paljon suuremmat kuin normaalia liiketoimintaa harjoittavissa yhtiöissä.

Pörssihaukka karttaa ehdottomasti kryptoja, koska niiltä puuttuu arvopohja. Kiinan torjuva asenne vain vahvistaa linjan.

Toki poliittiset riskit koskevat osakesijoittajaakin, joskaan harvoin samassa mitassa. Mutta kaikki on mahdollista.

Osakesalkussakin omistusten keskittäminen lisää aina riskiä. Vain hajauttaminen antaa riittävän suojan – mutta se onkin turvallinen vakuutus.

Pörssihaukassa on kahden viikon tutustumistarjous ilmaiseksi ja sitoumuksetta.