Pörssin harhakäsityksiä osa 2: Trendaaminen

Pörssi trendaa eli edellinen muutos vaikuttaa seuraavaan muutokseen satunnaisuutta enemmän, vai trendaako? Tähän perustuvat erilaiset trendiviivat ja muut sellaiset. Ominaisuuden olemassaoloa on selitetty monella tavalla mm. informaation epätasaisella leviämisellä, ihmisten psykologisilla ominaisuuksilla, vuodenajoilla ja vaikka millä. Jos tällaista trendiä löytyy, niin meidän pitää löytää se. Piirsin alla olevaan kuvaan edellisen 200 päivän S&P 500 indeksin hintamuutoksen X-akselille ja Y-akselille seuraavan 100 päivän kehityksen noin 50 vuoden ajalta.

Kuviosta huomaamme, että tällaista ”trendiä” ei ole ollut.  Voimme laskea myös näiden korrelaation se on tämän 50 vuoden aikana ollut -2 % eli negatiivinen (täysin mitätöntä laatua, luultavasti satunnaista). Eli 200 päivän keskiarvoa tai sen muutosta ei kannata käyttää sijoituspäätöksien pohjana.  En kuitenkaan luovuta näin helpolla, vaan haluan löytää sen. Tein saman asian minuuttikuvan kanssa ja koska haluan nähdä tämän holy graalin käytin peräti 158 251 minuuttiarvoa laskelmissani:

Ei se näytä sen paremmalta. Korrelaatio on hieman negatiivinen tässäkin, mutta se on niin vähän, että asialla ei ole väliä. Tästä viiden minuutin sarjakorrelaatio "tutkimuksesta" teen sen johtopäätöksen, että trendiviivoilla ei ole muuta merkitystä kuin viihdearvo tai sitten se, että niillä myydään jotain palvelua jollekin. Tai voi hyvin olla, että en osaa tutkia asiaa, kertokaa miten trendaaminen pitäisi mitata. On sekin mahdollista, että tein laskuvirheen.
Trendaaminen on jotenkin ihmisen sisään rakennettu ja sitä halutaan nähdä kaikkialla vaikkei sitä olisikaan. Onhan koko evoluutio trendaamista, voittoisien ominaisuuksien trendiä.

4 thoughts on “Pörssin harhakäsityksiä osa 2: Trendaaminen

  1. Teknisen analyysin toimivuudesta

     

    on mainio kirja David Aronsonin "Evidence-Based Technical Analysis". Kirjassa mm. Aronson esittää testanneensa 6,402 teknisen analyysin menetelmään S&P 500 indeksiin löytämättä mistään niistä tilastollisesti merkitsevää tuottoa. Lisää kirjasta löytyy nimimerkki Daidaloksen aikoinaan pitämästä blogissa Mistä tulosta treidailussa.

    CXO Advisory palsta esittelee myös kirjan TA treidauksen kannalta murheellisen lopputuloksen sivuillaan.

    Toisaalta TA voidaan tulkita ahtaasti: pörssikursseja ei voi olenkaan ennustaa menneestä tiedosta. Tätä vastaan on olemassa vaikka kuinka paljon akateemista tutkimustietoa: kurssit eivät suinkaan liiku puhtaan satunnaisesti.

     

     

  2. Musta tuntuu että tekninen analyysi toimii, mutta rajoitetusti

    Olen laskenut autokorrelaatiofunktiot erikseen lähes kaikkien maiden pörssi-indekseille muutamalta viime vuodelta. Näissä autokorrelaatiofunktioissa tutkitaan sitä minkälaisella trendillä on ennustearvoa seuraavan viikon pörssikehitykselle.

    Tulos oli karkeasti ottaen seuraava:

    • kaupasta saatavilla teknisen analyysin ohjelmilla ei ole helppo saavuttaa tulosta USA:ssa tai muissa suurissa pörsseissä; niiden onnistuneessa käytössä tarvitaan paljon oikeaan osuvaa tietotaitoa
    • 180 päivän trendillä on heikko korrelaatio (tämä oli minulle täysi yllätys); korrelaatio oli keskimäärin positiivinen
    • lyhyehköllä trendillä on melko vahva negatiivinen korrelaatio; tämä tarkoittaa sitä, että pörssit oskilloivat tätä nykyä noin 20…24 päivän jaksoissa; nousua seuraa lasku ja päinvastoin; oskillointia on vaikea havaita silmämääräisesti, mutta se on niin merkittävää että sille voi rakentaa
    • muitakin korrelaatioita löytyi mutta ne olivat erilaisia kuin olisin odottanut

    Tein kaupankäyntiohjelman, joka käy kauppaa havaituilla korrelaatioilla matemaattisesti oikealla tavalla ja tuloksena on se, että systeemillä saavutetaan vuodessa 5% yli indeksin oleva tulos, kun kauppoja on yhdellä indeksillä parin viikon välein. Systeemi ei siis ole mikään varsinainen kultakaivos. Ja kyllä minusta teknisen analyysin ohjelmilla päästään lähes samaan tulokseen, jos niitä vaan käytetään oikein. Mutta helppoa se ei ole.

    Pörssin kaupasta on joidenkin lähteiden mukaan esimerkiksi USA:ssa noin 66% tekniseen analyysiin perustuvaa, lähinnä koneiden tekemää kauppaa. Tekniseen analyysiin perustuva kauppa takaa likviditeetin. Aina löytyy vastapuoli kun haluaa myydä tai ostaa.

    1. TA

      Itse uskon myös tekniseen analyysiin, lähinnä divergenssiin eli suhteellisiin hintamuutoksiin. Mielestäni parhaita tällaisia ovat paritreidaus, eriaikoina päättyvät raaka-ainefutuurit sekä erilaiset korkofutuurit. Monien treidausstrategioiden näköistuottavuus perustuu huonoon testaukseen tai data-aineiston virheellisyyksiin. Datan virheettömyys on tärkeää ja futuurien osalla on olennaista kuinka ne on rollattu.
      Kun kaupankäynnin kustannukset ovat laskeneet ja johdannaisten määrä on kasvanut, niin osakkeet käyttäytyvät samalla lailla kuin raaka-aineet eli ne hyppivät. Volatiliteetti ei trendaa vaan se vaihtelee nopeasti ja äkkinäisesti. Tämän takia trendiä seuraavat strategiat ovat haasteellisia. Ei tiedetä onko kye vain volan muutoksesta tai trendin muutoksesta.

  3. Trendi

    Kirjoitin ehkä yksinkertaistetun aggressiivisesti. Satunnaistekijät ovat ainakin niin suuria, että lineaarista korrelaatiota ei voi havaita edellisen 200 päivän ja sitä seuraavan 100 päivän jaksolla, korrelaatiotahan varmasti kuitenkin on. Viiden tai kymmenen vuoden jaksolla vaadittaisiin niin suuria datamääriä, että sitä ei maailmasta löydy. Maailma on muuttunut liikaa.  Jos ajattelemme asiaa random walk teorian avulla, niin se kertoo, että edellinen kehitys ei vaikuta tulevaan kehitykseen. Siitä huolimatta vaikka kannatetaan satunnaiskävelyä, pörssissä on trendiä. Trendi on  se mikä tulee tästä pörssin tuottojakaumasta, mikä on aika lähellä normaalijakautunut ja se jakauma on sama kummallakin puolella tarkastelupistettä, mikäli se on valittu satunnaisesti. Saamme vain kaksi eri realisaatiota tästä jakaumasta. Mikäli aineistomme olisi tarpeeksi suuri, voisimme yrittää löytää tämän tuottojakauman mikä on satunnaismuuttujien ulkopuolella.  Tästä mitä esitit löytää myös mielenkiintoisen ristiriidan koska kurssit menevät seuraavasti:

    P1=P0+e1 … niin varianssi menee VAR(Pn) = VAR(e1)+VAR(e2)+…=n*v niin keskihajonta kasvaa lukumäärän neliöjuuren mukaan eli sijoitusajan pidetessä sijoituksen riski pitäisi mennä äärettömäksi! Näin ei kuitenkaan käytännössä ehkä ole, eli voisi päätellä, että tuo mitä pidetään satunnaistekijänä ei ole täysin satunnainen ja sitäkin voisimme yrittää mallintaa erilaisilla TA-menetelmillä. Trendiä on aina satunnaisesti vai onko löydettävissä joku satunnaisuutta suurempi trendi? Kertokaa ideoita kuinka asiaa voisi tutkia.

Comments are closed.

Related Posts

Talous Yhteiskunta

Kiinasta

Viime päivinä markkinat ovat hermoilleet Kiinan kehityksestä, eikä suotta.

Jos suoraan sanotaan, en ole koskaan ymmärtänyt, miten ihmeessä maailmanhistorian tuhoisinta hallitsijaa Maoa rajattomasti ihaileva kommunistinen valtio

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com