Pörssin harhakäsityksiä osa 5: Sentimentti ohjaa pörssikursseja

Elämme ylipsykologisoidussa maailmassa jossa kummallinen mieli tai mieliala vaikuttaa kaikkeen, myös kursseihin. Maailma on myös postmoderni missä millekään ilmiölle ei oikein ole yhtä syytä, mutta mieli varmasti on? Monien suurten maiden kansantuotteesta syntyy valtaosa juuri kuluttajien kulutuksesta, eli mieliala vaikuttaa myös paljon pörssikursseihin, vai vaikuttaako? Mieliala on myös asia, kuten vaikka trendaaminen, mitä ei yleensä määritellä, joten sen vaikutuksien tutkiminen on mahdotonta.

Yhdysvalloissa, tuossa maailman tilastojen emämaassa, on tätäkin asiaa jo mitattu muutaman kymmenen vuotta. Michiganin yliopisto julkaisee kuukausittain puhelintutkimuksen tuloksen, joka kertoo Yhdysvaltalaisten kuluttajien mielialasta (Michigan Consumer Sentiment Index).

Yllä olevaan kuvaan on piirretty sentimentti-indeksin arvot (sininen), S&P 500 pörssi-indeksi (viiva) ja P/E luvut (punainen). P/E luku kuvastaa sijoittajien oikeaa luottamusta, ei heidän ilmoittamaa luottamusta. Mitä korkeampi on P/E-luku, sitä parempi on markkinoiden luottamus ja päinvastoin. Arvosijoittajat ovat sitä mieltä, että todellinen markkinoiden luottamus on kontraindikaattori, sijoittajat kuitenkin ennustavat ja toimivat väärin.

Sentimenttitutkimuksen muutos ja seuraavan kuukauden pörssimuutoksen korrelaatio on erittäin pieni. Kuukausittaiset sentimentin keskihajonta on 13 eli varsin suurta. Ovatko Yhdysvaltalaiset kuluttajat ryhmänä maanisdepressiivisiä joiden mieli heittelee? Ja jos ovat, niin onko heidän mielenliikkeitä syytä ottaa osakkeiden ostojen perustaksi? Mielialaan vaikuttaa eniten tunne työpaikkojen pysyvyyden varmuudesta, ei niinkään kovat talousluvut. Jos teemme näistä sentimenteistä histogrammin, niin saamme mielenkiintoisen kuvan.

Positivistisen maailmankatsomuksen omaava ihminen luulisi, että kuluttajien sentimenttitutkimuksen arvot pitäisi olla suunnilleen normaalijakautuneita, mutta tuosta kuvasta ei normaalijakaumaa näe edes positiivinen ihminen. Jospa vastaus on, että mielialatutkimukset pitää jättää raa’an sijoitustutkimuksen ulkopuolelle?

Yllä olevassa kuvassa on verrattu AAII järjestön (Amerikan Osakeliitto) jäsenten käsitystä markkinoiden tilasta. Sininen viiva kertoo kuinka paljon enemmän on nousunäkemyksen puolesta kuin laskunäkemyksen puolesta. Mielenkiintoisempia tilanteita ovat extreme-arvot, ne ennakoivat vastakkaista liikettä muutaman kuukauden päähän. Katsoin, että jopa 21 pörssipäivän päästä olevaan pörssikehitykseen on olemassa -7% korrelaatio. Eli jonkunasteinen kontraindikaattori tuo sentimentti on myös lyhyellä aikajaksolla. Tässä pitäisi tutkia tuottojakauman muotoja ja MAE/MFE-arvoja, mutta en kykene tekemään analyysiä johtuen olkapäässäni olevasta rasitusvammasta ja artikkelin pituus kasvaisi turhan pitkäksi.

3 thoughts on “Pörssin harhakäsityksiä osa 5: Sentimentti ohjaa pörssikursseja

  1. Alhainen korkotaso nostaa osakkeiden arvoja

    P/E luvun nykyiseen korkeaan (?) arvoon ja markkinoiden luottamukseen vaikuttaa osin myös alhainen korkotaso.

    Jos korkotaso pysyy alhaalla niin luulen että 80- luvun alhaiset P/E luvut jäävät tämän kriisin aikana saavuttamatta. Silloin 80- luvulla oli korot korkealla ja korkorahastot antoivat reaalistakin tuottoa.

     

    1. Korkomarkkinat

      Kaikkia arvostusmittareita pitää verrata vaihtoehtoiseen sijoitusmuotoon. Luonnollisin ja perinteellisin sijoitusmuoto mikä kilpailee osakkeiden kanssa ovat korkomarkkinat. Riskittömät korot ovat lähellä nollaa eli yli kuponkia niistä ei juurikaan voi saada, mutta laskuvaaraa on paljon. Tämä tukee ilman muuta osakemarkkinoita. Rahan määrä on myös lisääntynyt paljon markkinoilla (liikepankkien toiminnan vuoksi) ja varsinkin jos aloitetaan uudet massiiviset likviidin lisäämistoimenpiteet se tukee osakemarkkinoita. Luulen kuitenkin, että likviidin lisääminen tukee parhaiten raaka-ainemarkkinoita. Osakemarkkinat ovat nyt poikkeuksellisen edullisesti arvostetut, pelkoa on jostakin vaan hiipinyt tai jopa rynnännyt taas markkinoille.

  2. Sijoittajien sentimentti on contra-indikaattori

    Samaan tulokseen päätyy CXO Advisory palsta

    Heinän laskelminensa mukaan syysuhde kulkee toisin päin: SP 500 indeksin kehitys selittää tulevaa sijoittajien sentimenttiä (selitysaste R2=0.24 minusta korkea osakkeiden satunnaismuutoksille).

    Toiseen suuntaa eli sijoittajasentimentin perusteella päätelty kurssikehitys on negatiivinen, tosin olemattomalla selitysasteella (R2=0,01).

    Pekka

Comments are closed.

Related Posts

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com