Pörssit ennakoivat euroalueen taantuman taittumisen jo syksyllä

Euroalueen taantuman katkeaminen keväällä tuntuu yllättäneen useimmat analyytikot, ei tosin kaikkia – toisaalta ainakin Suomessa tilastot on kyseenalaistettu tavalla jos toisella. Joka tapauksessa Eurostatin mukaan teollisuustuotanto kääntyi selvään kasvuun keväällä useimmissa euromaissa (Suomi yhtenä poikkeuksena), eikä tulosta ole muualla maailmalla tietääkseni potkittu.

Minulle taantuman taittuminen ei ainakaan tule yllätyksenä, sillä kirjoitin jo viime joulukuussa

(http://www.piksu.net/artikkeli/ennusteet-ovat-aina-j%C3%A4ljess%C3%A4-p%C3%B6rssi-ei)

europörssien reippaan syysrallin jälkeen, että euroalueen taantuma on sen perusteella taittumassa. Tilastot laahaavat aina jäljessä pörssejä useita kuukausia, jotka taas ennakoivat suhdanteita, ja niin kävi tälläkin kertaa. Syksyn rallista meni yksi kvartaali tuotannon elpymiseen, jonka tilastot havaitsevat kvartaalin myöhemmin. Pörssien näkökulmasta tilastotieto laahaa yli puoli vuotta jäljessä, kuten olen ennenkin todennut, mm po jutussa, josta tässä tärkeimmät katkelmat:

 

” Pörssit eivät koskaan katso taaksepäin tai tuijota ajankohdan ilmapiiriä, olkoon se iloinen tai synkkä… Saksan pörssi korkkasi juuri 2011 huippunsa, eli se on korkeammalla kuin kertaakaan 2007 jälkeen. Se ei taatusti ole sattumaa tai markkinahälinää. Tilanne on hyvin samankaltainen kuin keväällä 2009: uutiset ja yleinen ilmapiiri ovat synkät, mutta pörssit posottavat koilliseen. Elpyminen on vauhdissa – ei selvästikään yhtä rajusti kuin 2009, mutta selkeästi. 2009 toki lähtötasokin oli paljon karmeampi….”

” Ennustelaitokset ovat kokemukseni mukaan liian sidottuja kunkin ajankohdan tilanteeseen. Ne ovat katsovinaan tulevaisuuteen, mutta ne lähinnä kuvittavat jo tiedettyä. Tämä siitä huolimatta, että pörssit ovat ennustelaitosten yksi indikaattori. Sille ei kuitenkaan anneta riittävää painoa, sillä ennusteet laahaavat säännönmukaisesti todellisuuden ja pörssien perässä. Suhdannekäänteitä ennusteet eivät osaa ennakoida, ja niin kasvu- kuin taantuma-arviot osuvat aina alakanttiin. Tämä todetaan tilastoissa aina jälkikäteen.”

"Tämä on laajempikin yhteiskunnallinen ongelma, koska ennusteiden luotettavuus olisi tärkeää niin yrityksille, kuluttajille kuin yhteiskunnallisille päättäjille – mutta aina sama ilmiö toistuu. Vaikkapa Suomessa poliittisella tasolla ei reagoitu 2011 pörssiromahdukseen, vaikka oli selvää, että tuollaisen rytinän jälkeen suhdanne putoaa jyrkästi. Se ei vaikuttanut paljoakaan edes euromaiden poliittiseen umpikujaan, vaikka oli selvää, että poliittinen räpeltäminen heikentää suhdannetta entisestään. Reagointi siihen alkoi vasta paljon myöhemmin. Nyt kaikki murehtivat surkeaa suhdannetta, vaikka se on jo kääntymässä voiton puolelle. Sijoittaja ottaa raskaasti nahkaansa, jos ostaa ja myy ennusteiden mukaan. Sillä metodilla on aina myöhässä molempiin suuntiin.”

 

Sanaakaan en ottaisi pois, eikä sanaakaan tarvitse lisätä. Pörssien syysralli ei ollut markkinahälinää.

Yhtä lailla oletan, että tuon syysrallin jälkeen koetut reippaat pudotukset perustuvat todellisiin reaalitalouden pudotuksiin. Viime syksyn jälkeen europörssien tahti on laantunut, ja pelkään jopa uutta rojahdusta (siitä enemmän markkinakatsauksessa, jahka ehdin sen veivata). Joka tapauksessa pörssien tarkkuus ennakoivana ilmapuntarina tuli taas todistetuksi.

Tämä ei tietysti tarkoita, että tietoisuus asiasta tekisi sijoittamisesta sinänsä helppoa. Pörssin liikkeitä on osattava lukea, jos aikoo hyödyntää tulossa olevat nousut ja laskut. Se on lievästi sanottuna rankka laji. Mutta ainakin muutamilta harhoilta pörssin luonteesta tietoinen sijoittaja on turvassa: pidä korvasi ummessa ennustajaeukkojen ja talousuutisten sekavalta hölinältä. Niiden varassa sijoittamalla et saa kuin kassikaupalla läpimätää turskaa.

Related Posts

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com