Portugalista ja vyönkiristelystä
Portugalin perustuslakituomioistuin on jo toistamiseen tuominut maan pääministeri Pedro Passos Coelhon johtaman hallituksen kaavailemat vyönkiristykset. Tällä kertaa pitäisi etsiä noin 5 miljardin säästöt, ja tuomioistuin hylkäsi laittomana niistä noin miljardin euron siivun. Joko tuo vuotuinen miljardi pitää keksiä jostain muualta säästettäväksi, tai neuvotella lisää huojennuksia Saksan (ja Suomen) ajamaan talouskuriohjelmaan. Se laadittiin loppukeväästä 2011, kun Portugalista tuli silloin eurodominoketjun 3. pelastusrengasta hamuileva maa. Kuten tapana on, päätti eurokraatit syvässä viisaudessaan viskata hädänalaisia myllynkivellä.
Mutta mitä sitten tapahtui? Portugalille annettiin kaksi vuotta lisäaikaa päästä saksalaisten kaavailemaan maaliin. Huojennuksia on tarjottu lisäksi Espanjalle. Kreikan yhteisvastuullisten velkojen hoitokuluja on lievennetty (julkisen sektorin osallistuminen) madaltamalla korkoja ja pidentämällä juoksuaikaa.
Mielenkiintoisempi kysymys on, että mitä tämä tarkoittaa? Se tarkoittaa yksiselitteisesti sitä, että eurokraatitkin ovat huomanneet vyönkiristyksen haitallisuuden tässä taloussyklissä. Länsimaiden kohdalla IMF:n joutui uudelleen laskemaan sitä fiskaalikerrointa (sitä oli aiemmin käytetty kehitysmaihin ja banaanitasavaltoihin melko osuvasti). Eurokraatit myöntämällä lisäaikaa, huojennuksia ja helpotuksia siis käytännössä toteavat, että tämä ajettu talouskuripolitiikka on virheellistä ja vahingollista. Siitä huolimatta sitä ei ylpeys anna myöden myöntää, että tämä oli vikatikki; ja että nyt kokeillaan jotain uutta. Talouskasvuennusteet ovat olleen likimain järjestäin pielessä kriisimailla, Portugalissakin tulee kolmas taantumavuosi putkeen. Kyseenalaista EE:tä (Euroopan Ennätys) tehtailevalla Kreikalla on parin vuoden karkumatka. Portugalin hallitus uumoilee talouden supistuvan kuluvana vuonna vain prosentin, mutta moni muu taho tuplaa talouden supistusnäkymät.
Näin tapahtuu ainoastaan, kun kansalaiset itse käyvät vaatimassa jotain muuta. Italian vaalitulos on rohkaisevaa ja jollain lailla ylläpitää sitä mielikuvaa, että Eurooppa voisi olla aidosti demokraattinen. EMU-kriittiset puolueet jostain vain materialisoituvat, jopa jo Saksassa asti. Jos yhteisistä asioista ei löydetä yhtenäistä toimintasuunnitelmaa, niin eipä tässä mistään yhteistyöstä ja -elosta ole kyse.
Portugalissakin oppositio jo toteaa, että käytännössä maalla ei ole hallitusta, eikä budjettia. Kieltämättä se on aika mielenkiintoinen hallitus, joka varta vasten toistuvasti yrittää runnoa perustuslain vastaisia toimia.
Kommentit