Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) ennustaa, ettei Suomen valtiontalouden alijäämä alene tällä vaalikaudella hallitusohjelman tavoitteeseen eli yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.

PT ennustaa Suomen kuluvan vuoden talouskasvuksi 0,6 prosenttia, joka on 1,4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin viime syyskuun ennusteessa. Erityisesti vientiin ja yksityisiin investointeihin odotetaan nyt entistä heikompaa kehitystä. Vuoden loppua kohti ja ensi vuonna ne kuitenkin piristyvät tuntuvasti, mikä vauhdittaa bkt:n kasvun 2,5 prosenttiin. Kasvua tukee talouskasvun käynnistyminen EU-alueella.

Kasvun osatekijät (Lähde: PT)

Molempina ennustevuosina ansiotaso nousee 2,4 prosenttia ja kuluttajahinnat 1,8 prosenttia. Kotitalouksien ostovoiman nousun jääminen vaatimattomaksi jarruttaa yksityistä kulutusta, jonka kasvu jää tänä vuonna vain 0,4 prosenttiin mutta nopeutuu ensi vuonna 1,2 prosenttiin.

Julkisen kysynnän (julkisyhteisöjen kulutuksen ja investointien) kasvu jää noin puoleen prosenttiin molempina vuosina. Työikäinen väestö jatkaa edelleen kasvuaan muutamalla tuhannella hengellä molempina ennustevuosina. Väestön kasvun ja työvoimaosuuden nousun ansiosta työvoiman määrä lisääntyy tänä vuonna 0,5 prosenttia ja ensi vuonna 0,7 prosenttia. Hidas talouskasvu lisää työttömyyttä tänä vuonna. Työttömien määrä kasvaa 18 000:lla ja työttömyysaste nousee puoli prosenttiyksikköä, keskimäärin 8,3 prosenttiin. Ensi vuonna työllisten määrä kääntyy kasvuun samalla kun työttömyys kääntyy lievään laskuun.

Valtiontalouden rahoitusalijäämä pienenee ennustekaudella hitaasti. Kuluvana vuonna se pienenee lähinnä veronkorotusten seurauksena 0,8 miljardilla eurolla ja on 5,9 miljardia euroa. Ennusteessa ei ole oletettu ensi vuodelle uusia vero- ja menomuutoksia, mutta jo päätetyt energiaverojen korotukset ja kuntiin kohdistuvat leikkaukset sekä talouskasvun kiihtyminen supistavat valtiontalouden alijäämän 4,6 miljardiin euroon eli 2,2 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Kuntien yhteenlaskettu rahoitusalijäämä kasvaa tänä vuonna 2,2 miljardiin euroon ja ensi vuonna 2,4 miljardiin euroon. Kuntien taloustilanteen heikkenemiseen vaikuttaa ennen kaikkea valtionosuuksien hidastuva kasvu ja se, että verotulojen kasvu jää liian hitaaksi huolimatta kunnallis- ja kiinteistöveron korotuksista. Työeläkelaitosten ja muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusylijäämä pienenee tänä vuonna 0,8 miljardia euroa ja pysyy ensi vuonna ennallaan. Yhteensä julkisyhteisöjen alijäämä pysyy kuluvana vuonna ennallaan ja alenee ensi vuonna 0,6 prosenttiyksikköä 1,3 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Veroaste kohoaa 0,9 prosenttiyksikköä vuonna 2013 ja 0,4 prosenttiyksikköä vuonna 2014, jolloin se on 44,9 prosenttia.

Ennusteryhmä:

• Seija Ilmakunnas
• Mari Kangasniemi
• Markku Lehmus
• Eero Lehto
• Heikki Taimio