Suomen ehkä merkittävin muutosjohtaja Lasse Kurkilahti on ollut toimitusjohtajana useissa pörssiyrityksissä. Raisiosta hän toteaa suorasukaisesti, ettei omistajilla ja heidän edusmiehillään hallituksessa ollut intressejä kehittää yritystä, miksi Kurkilahti jatkoi uraansa muualla. http://www.kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/?iid=2202 , ja kirja

Rihkon lähtö tj:n hommista on synnyttänyt ristiriitaisia arvioita. Jotkut väittävät Rihkon nostaneen pörssikurssia niin paljon, että nyt hänen pajatsonsa on tyhjä ja muut saavat jatkaa. Toiset epäilevät, ettei Raision tulevaisuus ole kovin häävi, miksi Rihko päätti ottaa ritolat. Ehkä hän otti myös kurkilahdet eli väsyi yrityksen jähmeyteen.

Vanhan viisauden mukaan suomalaiset tekevät hyviä tuotteita, mutteivät osaa myydä niitä. Ikävä kyllä väitteessä on paljon perää.

Raision Benecol oli merkittävä innovaatio. Rasvaa syömällä saattoi parantaa ainakin tiettyä terveyden osa-aluetta. Raisio hankki partnerikseen ulkomailta yrityksen, joka kuppasi myyntilupien kanssa niin kauan, että sai kehitettyä Benecolille omaa kilpailijaansa.  Suomalaiset ovat sinisilmäisiä ja amerikkalaiset eivät.

Raison Benemilk on saanut Suomen lisäksi patentteja myös ulkomailla, mikä todistanee sen, että tuotteessa on itua. Maidontuotannon tehostaminen on monen monituisen miljardin bisnes (Rihko: 50 mrd), jonka voisi liittää osaksi vaikkapa kehitysapua.

Jotenkin vain uskon kahden vaihtoehdon yhdistelmään. Toisaalta karjaa hoidetaan huonosti monessa maassa vuosituhantisten perinteitten mukaan, jotka Suomessakin vallitsivat vielä 1800-luvulla.

Ja toisaalta, kun USA:n tapaiset vapaakaupan viholliset tarpeeksi kauan kuppaavat omia patenttipäätöksiään, eiköhän USA:sta löydy kilpailevia tuotteita lisääkin.

Omistan Raision osakkeita.