Rakenteellisen työttömyyden hupiluvut

Euroopan komission raportti työmarkkinoiden kehittymisestä Euroopan Unionin alueella vuonna 2013 sisältää analyysiosassaan verraten uusia laskentamalleja rakenteellisen ja suhdanteista johtuvan työttömyyden selvittämiseksi. Tämä lienee tarpeen, sillä aiemmalla laskentamallilla Irlannin tuotantokapasiteetti olisi ylittänyt jo sadan prosentin rajan. Uusilla laskemilla saattaa olla myös vaikutusta siihen, miten talouskurin kanssa toimitaan.

Komissio toteaa raportissaan, että 2008-09 aikana alkanut talouskriisi ja monen eurooppalaisen maan hurja julkinen velkaantuminen on sittenkin vaikuttanut työttömyyslukuihin. Komissio on aiemmin ollut huolissaan ns. rakenteellisesta työttömyydestä, ja pitänyt sitä kokonaistyöttömyyden merkittävänä syynä. Tällaisen torjuntaan on siten lähdetty penäämällä rakenteellisia uudistuksia. Suhdanteista johtuva työttömyys, eli pitkäaikaisen taantuman vaikutus, on sen sijaan ollut aiemmin kuriositeetin painoarvossa.

Komission käyttämä NAWRU-laskentamalli (Non-accelerating Wage Inflation Rate of Unemployment) todentaa, että Irlannin ”normaali työttömyysaste” olisi 14 prosenttia, ja tämä ”normaali tila” johtuisi huonoista rakenteista. Mutta koska Irlannin työttömyys on vähän päälle 13 prosentin tarkoittaisi se samalla sitä, että Irlannin tuotanto ylittäisi täyden kapasiteetin.

Espanjakin löytäisi itsensä lähes samasta tilasta. Maan ”rakenteellinen työttömyysaste” olisi noin 24 prosenttia, ja raportoitu todellinen työttömyys 26-27 prosenttia. Mikäli tämä NAWRU tai rakenteellinen työttömyys olisi näin suuri niin se tarkoittaisi kahta asiaa. Ensinnäkin työttömyys jäisi tuolle tasolleen suhdanteiden parantuessa. Toiseksi 24 prosentin ”normaali työttömyysaste” on käsittämätön lukema. Tällöin yhteiskunnan rakenteet olisivat niin pahoin päin seiniä, ettei tällaisen maan voisi kuvitellakaan olevan teollinen tai kehittynyt maa. Rakenteisiin olisi ilman muuta puuttuttava ja ruvettava toden teolla tekemään useasti kuultuja ”rakenteellisia uudistuksia”.

Oudointa tässä on kuitenkin se, että NAWRU-laskelmat osoittavat Espanjan kohdalla, että vielä vuonna 2007 rakenteellinen työttömyysaste olisi noin 12 prosenttia. Toisin sanoen, viimeisen kuuden vuoden aikana Espanjan rakenteet olisivat rapistuneet niin pahoin, että normaalin työttömyysasteen tulisikin kaksinkertaistua. Nyt komissio epäilee, että viheliäisellä ja pitkäkestoisella taantumalla on sittenkin ollut oma osuutensa Espanjan rajujen työttömyyslukujen kasvuun.

Uudet laskelmat aiheuttavat hurjia pudotuksia muutamien maiden rakenteellisen työttömyyden lukuihin. Irlannin osalta pudotus on 14 prosentista 6 prosenttiin, Kreikalla 20 prosentista 10 prosenttiin, Espanjalla 24 prosentista 15 prosenttiin ja Portugalilla 15 prosentista 6 prosenttiin. Näin ollen erotus uusien lukemien ja todellisen työttömyysasteen välillä johtuisi siten taantumasta. Lisäksi on aivan selvää, että esimerkiksi Irlannin kohdalla tarvittavien rakenteellisten uudistusten määrä on aivan toinen kuin mitä sen on luultu olevan aiemmin.

Tämä laskelma osoittaa siis sen, ettei maiden tulisikaan leikata ja uudistaa talouksiaan niin silmittömällä tarmolla. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on jo aiemmin maininnut, että liian rajut leikkaukset supistavat taloutta liiaksi. Sittemmin myös komissio on alkanut epäillä vyönkiristysten menneen Euroopassa liian pitkälle.

3 thoughts on “Rakenteellisen työttömyyden hupiluvut

  1. Älyttömintä tässä

    Älyttömintä tässä sähläyksessä on, että kun maasta poistuvat firmat tai niiden toimintoja ajetaan alas, potentiaalinen BKT laskee, jolloin voidaan väittää työttömyyden olevan luonteeltaan rakenteellista, ei syklistä, sillä koko olemassaoleva tuotantokapasiteettihan on käytössä!

    t.Juhani Huopainen

    1. Katsoin noiden maiden

      Katsoin noiden maiden kokonaisvelkaantumisen (julkinen sektori + yritykset + yksityiset), eli vaihtotaseen.

      Tässä luvut (lähde Trading Economics):

      Irlanti:    2,1%    (vienti vetää Irlannissa ja maa kokonaisuudessaan vaurastuu)

      Portugal: -3%

      Espanja: -1,9%

      Italia: -0,7 %

      Kreikka: -7,7%

       

      Tämän perusteella näyttäisi siltä, että Kreikka on edelleen todellisissa ongelmissa. Kreikan tuotantokapasiteetista on Trading Economics mukaan käytössä 67,6%. Sielläkin olisi tämän perusteella parantamisen varaa, jos vaan Kreikkalaiset innostuisivat taas työnteosta ja käyttämään joutilasta infrastruktuuria ja koneita.

      Pelkään, että olet Juhani oikeassa. Kreikan tilastoissa näkyvä joutilas infrastruktuuri koostuu yritysten taseisiin pesiytyneestä vanhentuneesta kapasiteetista, jolla ei tosi paikan tullen pärjää vientimarkkinoilla. Luultavasti on käynyt niin kuin sanot. Kreikan teollisuus on jo ehtinyt paeta maasta ja työttömyys on tosiasiallisesti rakenteellista niin kuin sanot.

  2. Rakennetyöttömyys

    Tämä on hyvä huomata mitä Henrikin painottaa, että eihän sellaista kuin rakennetyöttömyys ole olemassakaan. Kun työttömyys kasvaa, niin rakenteet muuttuvat ja rakennetyöttömyys muuttuu. Jos vaikka tehdään joku silta johonkin, niin rakennetyöttömyys muuttuu, koska logistiikka paranee ja sitäkautta jokin uusi liiketoiminta muuttuu kannattavaksi. Tai kun paranamme koulutusta, niin osaaminen kasvaa ja osaamme tehdä tehokkaammin joitain asioita ja taas rakenteellinen työttömyys paranee. Tai kun englantilaiset ja saksalaiset vanhenevat ja saavat taloutensa kuntoon, niin he huomaavat taas, että Espanjassa on hyvä ilmasto, se on lähellä ja siksi sinne muuttaa paljon eläkelläisiä jotka rakentavat uusia asuntoja. Tuo rakennetyöttömyys on sana vailla sisältöä. 

Comments are closed.

Related Posts