Vuoden 2019 alusta alkaen uusille perustettaville asunto-osakeyhtiöille ei enää paineta osakekirjoja vaan omistus ja hallintaoikeus merkitään uuteen sähköiseen ASREK rekisteriin.

Sähköisen asunto-osakerekisterin käytännön toteutus on käynnistynyt valtion hankkeena. Uuteen rekisteriin tallennetaan asunto-osakkeilla hallittavia huoneistoja koskevat tiedot ja omistajamerkinnät. Rekisteriä hyödynnetään asumiseen liittyvissä digitaalisissa palveluissa, kuten asunto-osakkeiden sähköisessä omistuksen siirrossa ja panttauksessa.

ASREK-hanke edustaa julkisten palvelujen digitalisointia, joka on yksi hallituksen kärkihankkeista. Sen käytännön toteutuksesta vastaa Maanmittauslaitos yhdessä Patentti- ja rekisterihallituksen, Verohallinnon ja Väestörekisterikeskuksen kanssa. Hankkeeseen liittyvää lainsäädäntöä valmistellaan maa- ja metsätalousministeriön vetämässä työryhmässä, jossa ovat mukana myös oikeus-, työ- ja elinkeino-, ympäristö- ja valtiovarainministeriöt. Säädösmuutokset tulevat eduskunnan käsiteltäviksi syksyllä 2018.

– Rekisteri rakennetaan asiakaslähtöisesti. Tämä tarkoittaa, että sitä ei tehdä hallinnon vaan asiakkaan näkökulmasta. Tärkeimpiä asiakkaita ovat muun muassa asunto-osakeyhtiöt ja niiden osakkaat, jotka saavat kaikki tarvitsemansa rekisteripalvelut yhdestä paikasta, kertoo maa- ja metsätalousministeriön ylijohtaja Pentti Lähteenoja.

Tavoitteena on, että vuoden 2019 alusta alkaen uusille perustettaville asunto-osakeyhtiöille ei enää paineta osakekirjoja vaan omistus ja hallintaoikeus merkitään sähköiseen rekisteriin. Vanhojen asunto-osakeyhtiöiden huoneisto-, osake- ja osakastiedot siirtyvät rekisteriin vaiheittain vuodesta 2019 alkaen. Suomen kaikkien noin 80 000 asunto-osakeyhtiön ja noin miljoonan osakehuoneiston tietojen arvioidaan olevan sähköisessä rekisterissä vuonna 2025. ASREK-hankkeen kokonaiskustannus on noin 12 miljoonaa euroa.

– Kyseessä on laaja poikkihallinnollinen yhteistyöhanke, jonka tuloksena monissa yhteyksissä tarvittavat asunto-osakkeiden omistustiedot saadaan vihdoin koottua yhteen luotettavaan rekisteriin. Tämä helpottaa kymmenien tuhansien ihmisten työtä niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla sekä mahdollistaa aivan uudenlaisten palvelujen ja liiketoimintojen syntymisen, kertoo Maanmittauslaitoksen innovaatiojohtaja Antti Kosonen.
– Maaliskuussa 2017 tehdyn arvioinnin mukaan ASREK:in valtakunnallinen hyötypotentiaali on yli 50 miljoonaa euroa vuodessa. Keskeisin laadullinen hyöty liittyy suuren varallisuuskannan käsittelyn yhdenmukaistamiseen parantaen tehokkuutta, turvallisuutta, virheettömyyttä ja tiedon saatavuutta.