Sijoittajat tuovat kansantalouteemme 3Mrd€ nettotulot ulkomailta

Suomalaiset säästäjät ja sijoittajat toivat ulkomailta viime vuonna 3Mrd€  (1,6% BKT:stä) enemmän sijoitustuloja kuin ulkomaalaiset veivät Suomesta. Omaisuutemme ulkomailla on huikeat 575 Mrd€, joka on lähes kolme kertaa bruttokansantuotteemme (180Mrd€) kokoinen summa, mutta toisaalta ulkomaalaiset omistavat maatamme 555Mrd€ edestä. Ulkomainen netto-omistuksemme on siis 20Mrd€. (Lähde: Suomen Pankki)

Suomen ulkomainen nettovarallisuus (Lähde: Suomen Pankki)

Sijoittajien aikaansaama 3Mrd€ panos (Lähde: Tilastokeskus, Findikaattori) kansantalouteemme on saatu aikaan 20Mrd€ netto-omaisuudella ja sijoitetulle pääomalle kertyy siis noin 15% voittoa. Ei huono tulos. Suomalaiset säästäjät, sijoittajat, rahoitusala ja yksityiset omistajat osaavat asiansa ja panoksemme kansantaloudelle on merkittävä.

Omaisuustulojen osuus kansantaloudestamme on kasvanut samaa tahtia kuin sijoitustulomme ulkomailta. Mutta nuo tulot eivät tule helposti. Tämänkin Piksu lehden kustantaminen, sisällöntuotanto ja ylläpito on osittain noiden sijoitussektorin tuottamien 3Mrd€ vientitulojen varassa eikä Piksu verkkolehden hyväksi tehty hyvä työ näy palkkatilastoissa – se näkyy Suomalaisten sijoittajien sijoitustuloissa.

Sijoittaminen ja säästäminen eivät ole laiskan jobia. Tuloksen eteen pitää tehdä lujasti työtä ja jos haluaa toimia ulkomailla, pitää sijoitustietoutta tutkia vielä sitäkin enemmän. Suomessa meillä on kotikenttäetu, mutta ulkomaille sijoittava joutuu samalle tantereelle maailman parhaiden sijoittajanerojen kanssa. Mutta tulokset puhuvat puolestaan. Osaamme asiamme ja pärjäämme.

3 thoughts on “Sijoittajat tuovat kansantalouteemme 3Mrd€ nettotulot ulkomailta

  1. Pääomasektorin nettotulot ulkomailta ovat lähes 5% viennistä

    Pääomasektorin ulkoisen tasapainon merkityksestä saa paremman kuvan jos sitä vertaa Suomen vientiin (70 Mrd€). Tästä summasta pääomasektorin nettotulot ulkomailta ovat lähes 5%. Tämä antaa paremman kuvan alan merkityksestä.

    1. Viennistä suuri osa on

      Viennistä suuri osa on sellaista, jonka tuottamiseen tarvitaan tuontia (komponentteja etc..). Pääomasektorin nettotulot ovat sen sijaan puhdasta tuloa. Siksi edes tuo mainitsemasi 5% ei anna oikeaa kuvaa. Pääomasektorin merkitys ulkoiselle tasapainolle on vielä suurempi.

  2. Ja tämä siis on näkyvää varallisuutta

    Todennäköisesti osa ulkomaille viedyistä on hävinnyt viranomaisten näkyvistä.

    Tämä kannatta pitää mielessä kun sijoittajia "rangaistaan" nuosevilla veroilla. Jos verokäytäntö muuttuu liian kovaksi muihin maihin verrattuna rahat saattavat jäädä ulkomaille pysyvästi.

    Miksi kotiuttaa voittoja ykistyishenkilönä ja ilmoittaa verotuksessa jos varat voivat pysyä ulkomaisessa sijoitusyhtiössä?

    Sijoittajat tekevät patrioottista työtä kun tekevät ulkomailla voittoa ja maksavat siitä veronsa. Tämä on työtä (kuinkakohan monta tuntia olen istunut yömyöhään  tietokoneen ääressä tutkimassa erilaisia sijoitusmahdollisuuksia päivätyön jälkeen?) jonka avulla Suomeen syntyy vaurautta ja sen kautta hyvinvointia, ei mitään hämärätuouhua.

Comments are closed.

Related Posts

"Minä voinkin ottaa nämä rahat"
Yhteiskunta

Mikro- ja makrotason horisontaaliset tulonsiirrot

Terve yhteiskunta pitää huolta kaikista jäsenistään. Siihen tarvitaan myös tulonsiirtoja. Perinteisesti oikeistossa tulonsiirtoja pyritään kutistamaan kun taas vasemmistossa niitä halutaan lisätä. Tulonsiirrot ovat tarpeellisia, mutta

Sijoittaminen

Suomalaisten yritysten tunnusluvut löytyvät piksun työkalut valikosta

Suomalaisten yritysten tunnusluvut on laskettu valmiiksi piksun TYÖKALUT -> ARVOSTUSKERTOIMIA sivulle:

S/P%  =  (S)ales per (P)rice.    Liikevaihto suhteessa markkina-arvoon (milj.) prosentteina. Joidenkin yritysten tekemä lisäarvo

Yhteiskunta

Yrittäjästatuksella (esim toiminimellä) toimimista helpotetaan ja sähköiset alustat voivat tarjota yrittäjästatuksella toimiville urakoita

Euroopan unioni on säätänyt alustatyödirektiivin, jonka mukaan alustatyötä (ja muita urakoita) tulee voida tehdä niin yrittäjänä kuin työsuhteessakin.

Monet maat, kuten Suomi, ovat pyrkineet pakottamaan kansalaisiaan

Sijoittaminen

Euroopan keskuspankin mukaan kulta on hyvä arvon säilyttäjä silloin kun ajat ovat levottomat

Euroopan keskuspankki kertoo raportissaan sijoittajille tärkeää informaatiota kullan soveltuvuudesta sijoitusinstrumentiksi:

Fyysinen kulta on antanut hyvää suojaa osakemarkkinoiden volatiliteettiä, talouspolitiikan äkkikäänteitä ja geopoliittisia riskejä vastaan.
Turvallisimpia