Sijoitusammattilaiset eivät käytä taitojaan hyväkseen kovin onnistuneesti
Suurimmalla osalla sijoitusalan ammattilaisista on vääriä uskomuksia omista taidoistaan ja varsinkin niiden hyödyntämisestä. Yhdysvaltain osakemarkkinoilla myydään ja ostetaan useita miljardeja osakkeita päivässä. Suuri osa ammattilaisista tekee päätöksensä samoilla tiedoilla kuin muutkin ja siitä huolimatta osakkeet vaihtavat omistajaa. Näitä ostoja ja myyntejä ei voida millään perustella erillisillä faktoilla vaan kyse on lähinnä mielipiteistä, jotka johtuvat enimmäkseen tunteiden vaikutuksista päätöksiin. Tämä ei tietystikään ole ammattilaisten näkemys kaupoistaan. Useat ammattilaiset käyttävät suunnilleen samanlaisia tapoja laskea osakkeiden arvoja. Tällaisen amatöörin on vaikea ymmärtää miksi suurin osa ammattilaisista käy niin usein kauppaa? Mikä on se tosiasia mikä saa ammattilaiset altistumaan ylimääräisille kuluille ja veroille? Kyse ei voi olla tuottojen paranemisesta tällä tavalla.
Berkeleyn professori Terry Odean tutki noin 10000:n sijoittajan kaupankäyntitietoja seitsemän vuoden aikana. Odean tutki tänä aikana noin 163000 kauppaa. Odean tutki myytyjen ja myytyjen osakkeiden tilalle hankittujen osakkeiden tuottoja. Tulokseksi hän sai sen, että myydyt osakkeet tuottivat keskimäärin 3.2%:in vuosituottojen verran paremmin kuin niiden tilalle hankitut osakkeet. Meidän tulee muistaa kaikkien olevan yksilöitä, joten keskimääräiset tulokset eivät kerro yksittäisistä sijoittajista mitään. Lisäksi meidän tulee muistaa, että seitsemän vuoden seuranta ei ehkä ole riittävä tarkkojen johtopäätöksien tekemiseen. Tätä asiaa pitäisi tutkia useamman vuosikymmenen ajan ja suuremmilla kaupankäyntimäärillä.
Odean on tehnyt myös muita tutkimuksia, joiden tuloksista voidaan mainita ainakin se, että aktiivisimmat kaupankävijät tekivät huonoimmat tulokset, kun taas vähiten kauppoja tehneet sijoittajat tekivät parhaimmat. Yksi syy tähän on se, että lyhyempää kauppaa tekevät sijoittajat tekevät enemmän sijoituksia osakkeidenhintojen lyhyiden aikavälien muutosten perusteella. Pidemmän aikavälin menestykseen tällä on negatiivinen vaikutus. Yksi syy tähän on positiivisten uutisten suurempi vaikutus yksittäisiin amatööreihin. Ammattilaiset sen sijaan valikoivat enemmän mihin uutisiin he uskovat. Tämä siis tarkoittaa sitä, että ammattilaiset tekevät ”järkevämmin” päätöksiä. Tosiasiassa ammattilaisten tekemät tulokset eivät ehkä puolla tämän tavan järkevyyttä.
Menemättä sen tarkemmin taidon määrittämiseen niin todettakoon, että keskimääräistä taidokkaammat sijoittajat tekevät tulosta tasaisemmin pidemmän aikaa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ollaksesi keskimääräistä parempi sijoittaja, tulee sinun tehdä markkinoita parempaa tulosta pitkän aikaa. Minulle tämä tarkoittaa vuosikymmeniä. Tämä ei tarkoita sitä, että tulosta pitäisi tehdä joka vuosi paremmin kuin markkinat keskimäärin. Tämä on mahdotonta jo hintojenvaihtelun vuoksi. Sen sijaan sinun pitää voittaa markkinat useammin kuin niille häviät keskimääräisten tuottojesi ollessa markkinoita korkeammat. Useimmat ammattilaiset eivät pääse tähän lopputulokseen. Suurin syy on se, että suurin osa rahastoista ja ammattilaisista ei toimi järjestelmällisesti vuodesta toiseen tehdessään sijoituspäätöksiä. Toisin sanoen, suurin osa ammattilaisten sijoituspäätöksistä tehdään lottoamalla tarkan harkinnan sijaan. Toinen syy tähän on se, että markkinat ovat kohtuullisen tehokkaat.
En lähde kiistämään sitä tosiasiaa etteivätkö sijoitusalan ammattilaiset osaisi analysoida yritysten liiketoimintaa. He osaavat varmasti analysoida tietoja, joita he käyttävät työssään allekirjoittanutta paremmin. He ymmärtävät paremmin taloutta, yritysjohdon laatua, tilinpäätöksiä ja yritysten kilpailijoita. Kysymys onkin siitä, että ymmärtävätkö he taipumuksensa sortua ylisuureen itseluottamukseen ja muihin tunnepuolen asioihin sekä kuinka pahasti ne voivat vääristää heidän päätöksentekoaan. Yksinkertainen vastaukseni on tähän, että heidän tuloksensa kertovat siitä. Koska suurin osa ammattilaisista ei pärjää keskimääräistä markkinatuottoa paremmin eivät he myöskään ymmärrä omia rajoitteitaan. Tämän seurauksena taidot jäävät hyödyntämättä.
Kuinka me voimme pärjätä paremmin kuin paremmilla taidoilla varustetut ammattilaiset? Meidän tulee hyväksyä tosiasiat. Meillä on rajalliset taidot. Meidän tulee ymmärtää se ettemme ole sijoittajina niin hyviä kuin luulemme. Tämän asian hyväksyminen nostaa todennäköisyyksiämme pärjätä paremmin kuin ammattilaiset, jotka todennäköisesti kärsivät ylisuuresta itseluottamuksesta. Meidän tulee keskittyä vain niihin asioihin, jotka ymmärrämme. Lisäksi meidän pitää tehdä sijoituspäätöksiä vain silloin, kun todennäköisyydet ovat puolellamme. Tämä tarkoittaa pieniä kaupankäyntimääriä eli maksimissaan muutamaa kauppaa vuodessa. Itse en ole kuukausittaisia ETF-sijoituksia lukuunottamatta ostanut mitään kahteen vuoteen.
Kuinka usein sinä teet kauppaa ja kuinka perustelet itsellesi kaupankäyntimääräsi?
– Tommi T
Lähde
Lisää asiasta voi lukea ainakin Nobelin palkinnon voittajan Daniel Kahnemanin kirjasta Thinking Fast and Slow
Oikean näkemyksen toteutumista voi joutua odottamaan
Tuottoja joutuu joskus odottamaan pitkään. Jos ostan jotain osaketta siitä syystä että uskon että yrityksen hinta on heikompi kuin sen näkymät niin joudun monasti odottamaan erittäin pitkään ennen kuin tuo kenties ihan oikea visio toteutuu. Joskus voi mennä viisi tai kymmenen vuotta. Kyllä sitä herkästi myy sijoituksensa pois jos ei viidessäkään vuodessa ala tulla niitä ennakoituija voittoja.
totta
Niinhän se menee, että harva jaksaa odottaa. Toisaalta, monessa tapauksessa vaihtaminen ei silti kannata, kuten ainakin tuo yksi tutkimus sanoo.
Allokaatiosta
Tulokseksi hän sai sen, että myydyt osakkeet tuottivat keskimäärin 3.2%:in vuosituottojen verran paremmin kuin niiden tilalle hankitut osakkeet."
Aika luonnollista, että kun osake tuottaa niin hyvin, että allokaation takia sitä joutuu myymään, tilalle ei saa yhtä hyvää.
ylioptimistinen näkemys mielestäni
Pidän näkemystäsi allokaation järjestelystä ylioptimistisena näkemyksenä. Joissain tapauksissa tämä varmasti pitääkin paikkansa, mutta motivaatio toisen osakkeen hankkimiseen on harvoin allokaation järjestely. Sen näkee mm. siitä, että mm. Odeanin tutkimuksissa on todettu ammattisijoittajien korrelaation sijoituspäätösten välillä olevan lähes nolla.
Allokaatiosta 2
No kyllä odottaisin jotain selitystä tälle "Tulokseksi hän sai sen, että myydyt osakkeet tuottivat keskimäärin 3.2%:in vuosituottojen verran paremmin kuin niiden tilalle hankitut osakkeet."
Miksi toka sijoitus on ekaa muutoin noin paljon huonompi?
Allokaatiosta
Vaikea sanoa tuosta selityksestä, koska tutkimus ei suoraan kerro siitä. Sen sijaan yksi tutkimus kertoi etteivät sijoitukset vastaa toisiaan, joten voi hyvin olla ettei vaihtojen syitä pysty järjellä selittämään. Varmasti jotkut selittyvät allokaatiolla, mutta ilmeisesti suurin osa sijoituspäätöksistä on tehty sattumanvaraisesti jopa ammattilaisten toimesta. Se tarkoittaa luonnollisesti sitä ettei vaihtoihin ole järkisyitä. Yksi syy voi tietysti olla myös asiakkaiden rahojen siirtely edestakaisin.
Sisältö
Anteeksi jankkaus, mutta oletko nyt miettinyt viestisi loppuun. Siis otsikossa puhutaan ammattilaisista. Odeanin nimen googlaamalla löytää juttuja TAVALLISISTA sijoittajista, ei ammattilaisista. Tuossa on yksi samoin prosentein http://www.businessinsider.com/terry-odean-on-stock-picking-2012-12?IR=T Siis uskon, että tavallinen veivaaja myy, kun on vähän voitolla eikä malta odottaa (tappiot nopeasti, voitot hitaasti). Mutta nämä ovat siis AMATÖÖREJÄ, jolloin allokaatio ei olekaan tärkeää. Kai netistä nyt jonkun lähteen olisit voinut esittää?
Lähde
Lähde on tuo Kahnemanin kirja Thinking fast and slow. Sen kolmas luku overconfidence. Kirjaa lukemalla selvisi, että olet oikeassa tuossa. Vilkaisin myös tuota Odeanin tutkimusta ja siinä selvisi se, että suurin osa tavallisten sijoittajien tappioista syntyy kaupankäyntikuluista. Aktiiviset kaupankävijät häviävät tuon 3.2%:ia ostaessaan vanhan sijoituksen tilalle uuden. Aktiivisimmin sijoittava 20%:ia häviää peräti 7%:ia vuosittain niille yksityisille sijoittajille, jotka tekevät harvemmin kauppaa. Lähde: http://www.umass.edu/preferen/You%20Must%20Read%20This/Barber-Odean%202011.pdf
Kirjan luvusta kolme myös selviää se, että noin kaksi kolmasosaa rahastoista häviää markkinoille joka vuosi ja korrelaatio rahastojen menestyksestä on lähes nolla mikäli vuosia vertaillaan erikseen. Suurin osa ammattimaisista salkunhoitajista ei tee säännöllisesti markkinoita parempaa tulosta. Vaikka ammattilaiset todella ovatkin valikoivampia kuin amatöörit niin vain harvojen ammattilaisten tulokset ovat vuosi vuoden jälkeen markkinoita paremmat, kun otetaan kulut huomioon. Toisin sanoen, joko markkinat ovat tehokkaat tai ammattilaisten käytön hyödyt ovat vähäiset niille ihmisille, jotka tekevät harvemmin kauppaa.
Sekoitat ”ammattilaiset salkunhoitajat” ja ”rahastot” keskenään
Sekoitat "ammattilaiset salkunhoitajat" ja "rahastot" keskenään. Sen vuoksi kirjoittamasi artikkeli perustuu vääriin oletuksiin.
Selvennän hieman….
Salkunhoitaja SIJOITTAA ja rahasto MYY hänen palvelujaan sijoittajille.
Rahasto vähentää KULUT salkunhoitajan työstä.
Salkunhoitajat tekevät todellisuudessa tulosta paljon enemmän kuin amatöörit. Ero rahaston tulokseen syntyy siitä, että salkunhoitajan tuloksesta vähennetään rahaston kulut, kun taas amatööri saa koko tuloksen itselleen.
salkunhoitajat häviävät prosentin keskimäärin markkinoille vuode
Aktiiviset salkunhoitajat häviävät kulujen jälkeen keskimäärin prosentin indeksille.
Lähde: http://knowledge.wharton.upenn.edu/article/if-index-funds-perform-better-why-are-actively-managed-funds-more-popular/
Keskimäärin niiden kulut ovat 1.3%:ia vuodessa ainakin tuon tutkimuksen mukaan, joka löytyy edellisestä linkistä. Toisin sanoen salkunhoitajat pärjäävät keskimäärin 0.3%:ia paremmin kuin markkinat. Ammattilaiset saavat parempia tuloksia kuin amatöörit keskimäärin. Uskallan epäillä etteivät he saa juuri parempia tuottoja kuin osta ja pidä strategiaa noudattavat amatöörit. Ammattilaiset ovat varmasti parempia kuin keskimääräiset amatöörit, mutta kannattaako amatöörien maksaa ammattilaisten tuottamia kuluja on toinen asia. Indeksirahastoihin sijoittaminen on kannattavampaa.
Miksi ammattilaisia älykkäämmät amatöörit ovat niin tyhmiä
En väännä rautalankaa enempää…
Mutta oletetaan, että kaikki kirjoittamasi on totta. Siitä herää kysymys.
Miksi ammattilaisia älykkäämmät amatöörit ovat niin tyhmiä, että maksavat ammattilaisille saadakseen huonommat tuotot?
Sijoittaminen myös olisi sinun mukaan sellainen harvinainen toimiala, jossa koulutus ja kokemus heikentävät tuloksia.
Yleensä esimerkiksi lääkäriksi koulutettu ihminen 10-vuoden kokemuksella oletettavasti tekee sydänleikkauksen paremmin kuin amatööri. Miksi sijoittamisessa on toisin?
kirurgia ja sijoittaminen vaativat eri taitoja
Suurin syy siihen miksi sijoittamisessa asiat ovat toisin on ainakin Kahnemanin kirjan mukaan itseluottamuksen liiallinen taso. Tämä aikaansaa Kahnemanin mukaan juuri tuon illuusion taidoista. Mitä enemmän keskittyy yhteen asiaan sitä todennäköisemmin illuusio taidoista syntyy. Mitä enemmän ulkopuoliset näkevät asiantuntijan olevan oikeassa, sitä todennäköisemmin asiantuntija ennustaa pieleen. Tämä pätee myös muihin asioihin ennustettaessa tulevaisuutta oli kyseessä sitten sosionomit, ekonomit tai muut vastaavat ammattiryhmät. Tietyn pisteen jälkeen koulutus ja kokemus voivat heikentää tuloksia, kuten Kahneman kirjassaan toteaa.
Lääkärin töitä ja sijoittamista ei voi millään verrata toisiinsa. Ne vaativat täysin eri taitoja. Sydänleikkaukset vaativat tietääkseni ihan helvetin paljon taitoja hallita omia raajojaan eli tässä tapauksessa omia käsiään. Sijoittaminen on päästä kiinni. Sijoittamisessa muuttujat ovat satunnaisempia ja niitä on enemmän kuin sydänleikkauksissa. Tulevaisuuden ennustaminen nyt on vain ihan helvetin paljon hankalampaa kuin nähdä tilanne tässä ja nyt. Tämä ei päde pelkästään sijoittamiseen vaan muihinkin asioihin.
Olen Kahnemanin kanssa eri mieltä.
Olen Kahnemanin kanssa eri mieltä.
Uskon, että esimerkiksi meteorologi ennustaa paremmin säätä kuin amatöörit.
Tämä siitä huolimatta, että hänen itsetuntonsa lienee todella korkea ja ulkopuoliset luottavat häneen laajasti.
Meteorologilla on koulutusta, kokemusta ja huippuluokan välineet sään ennustamiseen. Hän tekee sitä lisäksi kokopäivätoimisesti.
En usko, että amatööri oman työn ohessa illalla huitaisee parempaa sääennustetta.
Samaten on sijoittamisessa. Oikeat ammattilaiset hakkaavat amatöörit 6-0. Rahastot toki ovat huonoja tuotoltaan, koska niiden tuotoista isoin osa menee ammattilaisten palkkoihin. Tyhmäähän olisi voittoja amatööreille antaa. Mutta rahasto ei ole ammattisijoittaja vaan rahoituspalveluiden myyjien keino hankkia tuottoa muiden rahoilla.
Jatkan samalla logiikalla…
Minä ajan autoa nopeammin kuin Kimi Räikkönen. En koskaan näe häntä liikeenteessä, siispä olen nopeampi, koska hänen täytyy olla takanani.
Juoksen myös nopeammin kuin Usain Bolt. En näe häntä edessäni…
Täten todistan, että ajan ja juoksen nopeammin kuin ammattilaiset.
Sitä toki ihmettelen, miksi sijoittamisen ammattilaiselle David Tepperille maksettiin yhtenä vuonna 3,5 miljardia ja toisena 1,8 miljardia (kyllä! miljardia on oikea luku). http://www.cnbc.com/2014/05/06/
Jos kerran ammattilaiset eivät saa tulosta aikaan, niin miksi he saavat kuitenkin palkkaa? Millään muulla toimialalla ei käsittääkseni makseta vuosia palkkaa epäonnistujille.
Olisiko niin, että oikeasti menestyvät sijoittajat eivät vastaa tutkijoiden kyselyihin, koska he eivät halua menettää kilpailukykyään ja he käyttävät aikansa sijoittamiseen. Huonosti menestyvillä taas on aikaa, eikä mitään salattavaa.