Sijoitusbarometri 2012

Kirjoitusvuorossa: Juha Kasanen

Järjestimme torstaina keskustelutilaisuuden aiheesta ”Mitä tavallinen suomalainen voisi tehdä eurokriisin keskellä?” Meistä aihe on tärkeä, sillä eurokriisin hallintaa on tähän asti käsitelty lähinnä pankkien, valtioiden ja suuryritysten toiminnan kautta – tavallisten ihmisten varautumiskeinot ovat jääneet oman työllisyyden varmistamiseen ja ylivelkaantumisen karttamiseen.

Keskustelua edeltäen julkaisimme myös vuotuisen Sijoitusbarometrimme. Sen mukaan valtaosa uskoo euron selviävän, mutta ei poliitikkojen tai sijoitusmaailman ansiosta. Tutkimusraportti kokonaisuudessaan löytyy sivuiltamme, mutta tässä alla joitakin otteita:

Euro selviää, mutta miksi? Eläkkeet huolettavat nuoria.

56 % väestöstä uskoo, että poliitikot ovat hakoteillä tehdessään europäätöksiä, ja 65 %:sti uskotaan, että yksityinen sijoitusmaailmakin tekee vääriä päätöksiä euron pelastamiseksi. Joka neljäs (26 %) suomalainen kertoi haluavansa varautua euron hajoamiseen, muttei tiedä miten. Silti valtaosa (69 %) uskoo euron selviämiseen, ja usko on lujempaa mitä nuorempi vastaaja on kyseessä tai mitä kaupunkimaisemmassa kunnassa tämä asuu. Sen sijaan ansaittua eläkettä uskoo nostavansa enää alle puolet (45 %) 25—35-vuotiaista.

Sijoitusvarallisuuksien koko näyttää kasvaneen viime vuodesta

Yli 100 000 euron sijoitusvarallisuuksia on 11 %:lla väestöstä. Tämä merkitsee viime vuoden lukuihin verrattuna kolmen prosenttiyksikön hyppäystä, joka näyttäisi muodostuvan erityisesti naispuolisten vastaajien tilastoista. Myös 10 000—100 000 euron kokoiset sijoitusvarallisuudet kasvoivat muutaman prosenttiyksikön.

Maija luottaa Mattiin – Matti luottaa itseensä

Kysyttäessä luotettavinta tahoa tilanteessa, jossa vastaaja harkitsisi rahojensa tallettamista tai sijoittamista, on sukupuolten välillä selviä eroja. Naispuoliset vastaajat luottavat eniten pankkeihin ja sijoitusyhtiöihin (45 %), kun taas miesten kohdalla tärkein asiantuntijataho on mies itse (42 %). Naisista myös moni luottaisi eniten perheeseen ja tuttaviin (14 %), kun taas miehillä lähipiiri saa ylimmän arvon vain 5 %:lla vastaajista. Media sen sijaan ei tarjoa luotettavinta tietolähdettä juuri kenellekään (2 %).

Luottamuksen halutaan perustuvan läpinäkyvämpään riskin jakamiseen – menneillä saavutuksilla ei niinkään väliä

50 % väestöstä sanoo, ettei heitä saa luottamaan salkunhoitajiin millään, kun taas niillä, jotka antaisivat joillain ehdoilla salkunhoitajalle luottamuksensa, suurin syy luottamuksen syntyyn olisi sopimukseen kirjattu salkunhoitajan ja sijoittajan etujen kytkeminen yhteen. Vain 35 % suomalaisista ylipäätään kertoo voivansa harkita sijoittamista tällä hetkellä, kun kysymyksenasettelussa ei ole tarkemmin määritelty sijoittamisen tapaa. Sen sijaan harkitsevien osuus nousee 79 %:iin, mikäli vaihtoehdoksi määritellään sellainen tapa, jossa olisi suhteellisen matalat riskit ja jossa sijoituksia hoitavan tahon etu olisi aina myös sijoittajan etu. Sijoittamisen estävänä syynä epävarmuus sijoituspalvelujen tarjoajien eduista suhteessa omiin on noussut muutaman prosenttiyksikön 28 %:iin.

Arviot sijoitusympäristön suotuisuudesta ja toimijoiden luotettavuudesta edelleen synkkiä

Sijoitusympäristö saa suomalaisilta edelleen osakseen madonluvut. Epävarmana tilannetta pitää 98 %, korkeariskisenä 87 %, monimutkaisena 87 % ja ahneena 62 %. Myös luottamus eri sijoitustahoja kohtaan on lievästi laskujohteinen, joskin suorat osakehankinnat sekä rahastoyhtiöiltä hankittavat rahastot ovat kärsineet pienempiä mainetappioita kuin sijoitustuotteita tarjoavat pankit.

Monimutkaisuus vaivaa – sijoittaminen on siirtynyt pankkineuvojien hallintaan

Vain 10 % vastaajista pitää tarjolla olevia sijoitustuotteita yksinkertaisina ja ymmärrettävinä. Naiset ovat väittämän kanssa eri mieltä huomattavasti miehiä vahvemmin. Vaikea hahmotettavuus saattaa myös olla osasyy siihen, että erilaisista sijoitusvaihtoehdoista luotettavimpana pidetään edelleen pankin tarjoamia sijoitustuotteita. Sijoittamisen aloittamisen tavoissa on havaittavissa selvä sukupolviero. Yli 35-vuotiailla vastaajilla yleisin tapa aloittaa sijoittaminen on ollut osakkeiden tai rahastojen hankkiminen itse. 25—35-vuotiaiden parissa tilanne on kuitenkin kääntynyt selvästi – ylivoimaisesti yleisin syy on ollut pankissa tapahtunut suosittelu (41 %).

 

Related Posts

Sijoittaminen

Osakeseurannan päivitys

https://www.sinisaariconsulting.com/StockAnalysisTool.html

Lisäsin kaksi uutta välilehteä:

EVA, laskee pääomien tuottojen lisäksi tunnusluvun EVAMargin. Laskukaava löytyy Info-välilehdeltä. Lisätietoja tästä kaavasta

https://www.mckinsey.com/business-functions/strategy-and-corporate-finance/our-insights/comparing-performance-when-invested-capital-is-low#

Earnings_Season, yhteenveto tuloskaudesta.

 

 

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com