Suomalaisen sijoitusrahastoliiketoiminnan kasvu kangertelee kun asiaa tutkii Suomen Pankin tilastoista. Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen pääoma on ollut suurin piirtein samalla 100Mrd€ tasolla jo kahden vuoden ajan.

Rahastoliiketoiminnan kasvun hyytyminen johtuu osin ulkomaisesta kilpailusta. Monet institutionaaliset sijoittajat ovat alkaneet hyödyntää ulkomaisia ja ulkomailla noteerattuja indeksi ETF rahastoja. Toisena syynä on Suomen vaihtotaseen (ulkomainen velkaantuminen) kääntyminen negatiiviseksi tai nollaksi samaan aikaan kun talouskasvu on mitätöntä.  Kun maahan ei kerry varallisuutta niin ei sitä riitä kasvavia määriä sijoitettavaksi.

Suomalaiset ovat edelleen varovaisia sijoittajia. Pitkän koron rahastot on säilynyt suurimpana segmenttinä. Markkinoille ilmestyneet uudet tulokkaat: paljon keskustelua herättäneet kiineistörahastot ja hedgerahastot eivät ole pystyneet houkuttelemaan suuria pääomia. Niiden osuus tuskin näkyy kokonaistilastoissa.

Rahastosijoittajia ovat kaikki: yksityiset ihmiset, vakuutuslaitokset, pankit, julkisyhteisöt, säätiöt ja yritykset. Rahasto on, kunhan kulut ovat kohtuulliset, järkevä tapa hyödyntää sijoitusammattilaisen osaamista.

Rahastojen kulut vaihtelevat sen mukaan mille segmentille tuote on suunnattu. Tuhannen euron sijoitusta tekevälle tarjotaan eri tuotetta kuin kymmenien miljardien eurojen pääomia hallitsevalle vakuutusyhtiölle. Tuotteiden sijoitusmenestyksessä ei välttämättä ole suurta eroa, mutta hoito- ja hallinnointipalkkiot ovat erilaiset. Kansanrahaoston menestyksen (=asiakasmäärän) määrää se miten hyvin tuotetta myydään ja markkinoidaan kun taas instituutioille suunnatun tuotteen menestyksen määrää sijoitustuotto.

Kaikenkaikkiaan rahastot ovat viime vuosina tuottaneet keskimäärin noin 5Mrd€/vuosi. Tämä on noin 5% tasoa ja siitä voi olla tyytyväinen niin Matti Meikäläinen kuin eläkeyhtiö Varma.