Tasavalta on vallanjakoa, jolla saavutetaan kullekin hallinnon alalle ja tasolle parasta mahdollista asintuntijuutta.  Tasavalta perustuu vallankäyttäjien (EU:n ja kansallisvaltioiden tuomiovallat, EU:n ja kansallisvaltioiden lainsäädäntövallat, maakunnallisten palveluiden määrittely, rahapoliittinen valta…)  väliseen luottamukseen sekä toimialarajausten selkeyteen.

EVA tutkimuksen mukaan suomalaiset luottavat presidentin, parlamentin ja hallituksen välisen keskinäiseen luottamukseen ja työnjakomääriitysten selkeyteen niin, että  valtaa voidaan näiden instituutioiden välillä tehokkaasti jakaa.

EVA tutkimuksesta ilmenee, että suomalaisten mukaan presidentille kuuluu ehdottomasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtaminen, jossa presidentille paljon valtaa antaisi 82 prosenttia suomalaista. Enemmistö suomalaisista antaisi presidentille paljon valtaa myös puolustusvoimain ylipäällikkyydessä (76 %), maanpuolustusasioissa (74 %) sekä rikollisten armahtamisessa (54 %), jotka kaikki ovat nykyisinkin osa presidentin tehtäväkenttää.

Enemmistö antaisi presidentille paljon valtaa myös EU-asioissa (65 %), ja puolet suomalaisista myös keskeisissä valtion virkanimityksissä (51 %) sekä eduskunnan hajottamisessa ja ennenaikaisten vaalien määräämisessä (50 %).

”EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on ollut erittäin aktiivista viime vuosina, ja siitä päätettäessä valtiojohtajien keskusteluihin osallistuu pääministeri. Toisaalta EU-maiden yhteinen puolustus nojaa nykyisin virallisesti Natoon. Siellä valtiojohtajien neuvottelu- ja päivällispöydissä istuu ulkopolitiikkaa johtava presidentti. Mikäli ulkopolitiikan kaksoisjohtajuutta lähdetään purkamaan EU-asioiden näkökulmasta, on kansalaisten näkemys se, että pääministerin pitäisi väistää”, tulkitsee tulosanalyysin kirjoittanut EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.