Vieraileva kirjoittaja: J.T. Bergqvist

Kaikessa yritystoiminnassa tehdään vääriä valintoja, oikeiden ohella. Suomalaisen hissiyhtiön omistajilla on ollut ohjenuora, jonka mukaan johdon valinnoista mielellään yli puolet olisi oltava oikeita. Lienee hyvä nyrkkisääntö, ainakin oikean suuntainen.

Nokian tapauksessa kiintoisaa on pohtia, mitkä seikat edistivät hyvien valintojen tekemistä ja mitkä taas vaikeuttivat huipputekniikkayhtiön eteenpäinmenoa, kun peli markkinoilla oli muuttumassa 2000-luvulle tultaessa. Sillä vaikka virhepäätöksiä aina syntyy, olennaista on tunnistaa, millaisessa ympäristössä syntyy todennäköisesti hyviä valintoja.

Ensimmäisenä vaatimuksena on, että teknologiayrityksen ylimmässä johdossa on vahva teknologiavisio. Ei ole mahdollista johtaa ja innostaa joukkoja, ellei kiehtova tulevaisuus ja kuva paremmasta maailmasta aidosti säteile ylimmän johdon sanoissa, ilmeissä ja teoissa. Työntekijät kyllä ymmärtävät kipeätkin päätökset, joiden seurauksena esimerkiksi tuotekehityshankkeita joudutaan lopettamaan, jos huippujohto osaa uskottavasti maalata tulevaisuuden innostavat ja kestävät menestysmahdollisuudet.

Toiseksi voitaneen väittää, että kannustava ja myös virheet salliva leadership-ympäristö on otollisin kasvualusta hyvien ja näkemyksellisten ideoiden syntymiselle ja ajatusten jalostumiselle keskinäisten ja ulkopuolisten kanssa käytävien keskustelujen ja vastakkainasettelujen kautta.

Kolmanneksi näin syntyneet loistavat ideat ja strategiavalinnat ovat parhaiten toteutettavissa hyvin johdetussa ja viestinnältään avoimessa management-ympäristössä, jossa on kulloinkin mahdollisimman vähän ristiriitaisia tavoitteita.

Mutta kuinka tällainen leadership- ja management-ympäristö sitten syntyy ja säilytetään? Tämä on ylimmästä johdosta lähtevä, kaikkialle säteilevä organisaatiokulttuurikysymys.

Parhaassa tapauksessa on työntekijöiden, päälliköiden ja johtajien jaettava yhdenvertaisuuden, avoimuuden ja pyyteettömän verkottumisen arvomaailma, jossa tavoitellaan yhteistä yrityksen etua eikä muuta. Ja uskotaan, että tämä johtaa myös yksityiseen hyvään.

Vaikka jokaisessa maailman maassa on avoimuuden ja yhdenvertaisuuden kiihkeitä ystäviä, on Suomi kyllä aivan poikkeuksellisen hyvä kasvualusta avoimen verkottumisen ja johtamisen lahjakkuudelle. Suomalaisten huipputekniikkayhtiöiden huikea tuottavuusetu moneen kilpailijaansa nähden perustuukin pitkälti tähän perusominaisuuteen, erinomaisen koulutuksen lisäksi. Tietysti tarvitsemme myös avoimeen organisaatiokulttuuriin sopivia ulkomaisia osaajia ja paljon tarvitsemmekin.

On kuitenkin äärimmäisen tärkeätä, että suomalaisten huippuyritysten kärkijohto on jatkossakin suomalainen. Se on entistäkin korostuneempaa nyt, kun kaikilla aloilla on osattava jatkuvasti tehdä meitä hyödyttäviä päätöksiä innovaatioista ja teknologioista, verkottumisesta, kumppanuuksista, toimintojen ulkoistuksista ja niiden sijoittumisesta maailmalla. Suomalainen kärkijohto pitää myös huolta, että alemmilla organisaatiotasoilla maahamme kasvaa uusia pelkäämättömiä päälliköitä ja johtajia levittämään kansainvälisillä markkinoilla oppejaan ja kokemuksiaan ja laajentamaan yrityspohjaamme – sitä ainoata hyvinvointimme lähdettä.

—

Lue Punaisen mukin blogia.