Suomalaisia erikoissijoitusrahastoja voi jatkossa tarjota euroopanlaajuisesti

  Finanssialan Keskusliiton (FK) toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi kiittelee eduskunnalle annettua hallituksen esitystä vaihtoehtorahastoja koskevaksi lainsäädännöksi. Mikäli hallituksen esitys hyväksytään voivat sijoitusrahastoyhtiöt jatkossa tarjota entistä joustavampia sijoitusmahdollisuuksia institutionaalisten sijoittajien tarpeisiin.

Vaihtoehtorahastoja koskevassa esityksessä yksittäisen erikoissijoitusrahaston voi perustaa jopa yhdelle osuudenomistajalle. Nykylainsäädännössä minimivaatimus on 50 osuudenomistajaa.

”Lakiesitys parantaa toteutuessaan kotimaisten rahastojen kilpailukykyä ja tuo ne tässä suhteessa samalle viivalle eurooppalaisten kilpailijoiden kanssa. Uudistus tarjoaa lisää mahdollisuuksia esimerkiksi työeläkeyhtiöiden ja muiden vakuutusyhtiöiden sijoituksille”, Kauppi toteaa.

Sijoitusrahastot liikkuvat liukkaasti sinne, missä toimintamahdollisuudet ovat suotuisat ja osaaminen hyvää. ”Kansainväliset rahastoyhtiöt ovat alkaneet keskittää rahastoja ja niiden hallinnointia nykyistä harvempiin paikkoihin EU:ssa. Sijoitusrahastojen sääntelyä uudistanut UCITS IV –direktiivi on siten kiristänyt kilpailua entisestään. Jotta rahastoyritykset säilyisivät Suomessa tarjoten työpaikkoja ja tuottaen verotuloja, on yhä tärkeämpää, että kotimainen lainsäädäntö on linjassa muun Euroopan kanssa”, Kauppi toteaa.

”Suomalaisia rahastoja pitäisi pystyä myymään myös ulkomaisille sijoittajille nykyistä paremmin. Tällä hetkellä ulkomaiset sijoittajat välttelevät suomalaisrahastoja, koska kaupankäynti toimii kansainvälisesti poikkeavalla tavalla ja eroaa esimerkiksi suorasta osakesijoittamisesta. Kun vastaavanlainen rahasto on usein tarjolla jossain muualla Euroopassa, kaupankäynnin helppous ratkaisee, minne sijoittajan rahat menevät”, sanoo Kauppi.

Sijoitusrahastojen merkitys suomalaisten varallisuuden kartuttajana on kasvanut tasaisesti. Kotitalouksien ja institutionaalisten sijoittajien yhteenlaskettu rahastopääoma oli elokuun lopussa 70,5 miljardia euroa. Kotitalouksien rahastosijoitusten arvo on sijoitussidonnaiset vakuutukset mukaan lukien 26 miljardia euroa, eli noin 37 prosenttia koko rahastopääomasta. Rahastosijoituksia on noin 700 000 suomalaisella.

One thought on “Suomalaisia erikoissijoitusrahastoja voi jatkossa tarjota euroopanlaajuisesti

  1. Mitä tarkoittaa?

    "…sijoitusrahastoyhtiöt jatkossa tarjota entistä joustavampia sijoitusmahdollisuuksia institutionaalisten sijoittajien tarpeisiin." Onko tuossa ollut joitain ongelmia? Suurimmilla pankeillamme ja instituutiolle palveluksiaan tarjoavilla finanssitoimijoilla on jo yritykset kaikissa merkittävissä finanssikeskuksissa joista he voivat tarjota mitä vaan. Joustavuus on useasti synonyymi verotehokkuudelle eli verojen välttämiselle. Ei "suuren rahan" nytkään tarvitse veroja maksaa ja itse sijoittamistyö voidaan tehdä missä vain.

    Olisi huomattavasti tärkeämpää osaamisemme kasvamisen kannalta ja myös sijoituspalveluiden tänne tulon kannalta, että lainsäädännöllisesti tavallinen piensijoittaja asetettaisiin samalle tasolle suhteessa rahastosijoittamiseen. Sijoitusosaaminen syntyy sijoittamalla ei lakiteknisiä ansaitsemattomia etuja lobbaamalla. Tämä edellyttäisi sijoitustilien mahdollistamista jolloin osakesijoittamisesta tulevat tulot verotettaisiin vasta kun tulot siirtyvät henkilölle itselleen. Näillä sijoitustileillä pitäisi saada käyttää myös kaikkia niitä instrumentteja joita muuallakin sijoittamisessa käytetään. Näitä tuloja mitä tämä koskisi on mm. osinkoverot ja myös myyntivoittovero. Jos tuo on kohtuutonta, niin miski rahastot sitten saavat kaiken verovapaasti ja maksavat veroja vasta sitten kun rahat siitä siirtyvät pois? Tämä loisi Suomeen suuren rahoitusvarallisuuden ja mahdollistaisi yrityksien rahoituksen saamisen myös pankkien ulkopuolelta. Ai niin, ei se käy kun pankit haluavat erioikeuksia. Katsotaan nyt tuon esityksen sivulta 107 keitä on kuultu ja ketkä ovat käytännössä lobanneet tämän esityksen:

    Sisäasiainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Pankki, Finanssivalvonta, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Patentti- ja rekisterihallitus, Verohallinto, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK, Finanssialan Keskusliitto FK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Suomen pääomasijoitusyhdistys FVCA, Suomen Yrittäjät, Työeläkevakuuttajat TELA ja Suomen Asianajajaliitto.
     
    Eihän tavallisilla sijoittajilla ole edes etujärjestöä keltä asiaa olisi voinut kysyä. Ehkä lähinnä tällainen insanssi olisi Osakeliitto, mutta heillä tuskin olisi työekonomisiaresursseja kommentoida 455 sivuista lausuntoa muuten kuin yleisellä tasolla. Mutta tämä on tyypillistä lainvalmistelua eli korporaatiot jyräävät ja tärkein eli sijoitusosaamisen tänne syntyminen unohdetaan kokonaan.
     
    Itseasiassa henkilökohtaisesti en ymmärrä oikein koko rahastoideaa. Sen pääetu on tarvittavan hajautuksen saaminen, mutta miksi he eivät perusta normaaleja sijoitusyhtiöitä jotka sitten listattaisiin pörssiin (Closed end fund http://www.cefa.com/)? Näissä näkisi kaikki kulut selkeästi koska niiden tilinpäätös olisi julkinen. Ai niin tällöin ohitettaisiin pankit.

Comments are closed.

Related Posts

Yhteiskunta

2025

Väinö Linnan Pohjantähti-trilogiassa kuvataan, miten pappilan torpparipariskunta luki lipevän papin kirjoittamaa uutta torpparisopimusta tyyliin ”ellei pappilan etu muuta edellytä”. Sopimus ei tuntunut turvaavan tulevaisuutta sen