Suomalainen identiteetti on ulkopuolisten silmin kirkas. Olemme kansainvälisten tilastojen valossa johtava kulttuurivaltio. Meillä on väestömääräämme suhteutettuna kolmanneksi eniten taiteilijoita ja nyt uusimman YK:n alaisen UNESCO:n julkaiseman tutkimuksen valossa meillä on eniten tieteen tutkijoita maailmassa.

Tutkijoiden määrä suhteessa väestömäärään (Lähde: ChartsBin / UNESCO)

Olimme 80- ja 90- luvuilla tekniikan osaaja

Olimme vielä 90-luvulla johtava tekniikan osaaja. Meillä oli väestömäärään suhteutettuna eniten internet palvelimia ja myös matkapuhelimien käytössä olimme maailman ykkönen. Monet yritykset pitivä 80- ja vielä 90- luvulla Suomea koelaboratoriona, jossa testattiin teknisten kuluttajatuotteiden markkinavetovoimaa. Meillä oli teknisesti innokkaat, edistyneet kuluttajat ja sopivan pienet markkinat. Täällä oli kohtuullisen helppo testata markkinoiden vastaanottoa. Nyt olemme osittain luopuneet tuosta roolistamme. Korea on ohittanut meidät. Mutta tilalle on tullut uutta. Olemme nyt kansainvälisten vertailujen valossa johtava kulttuurivaltio.

Yhteiskunnallista arvostusta seuraa jossakin vaiheessa myös rahallinen menestys

Onnistuvatko tutkijamme ja teemmekö korkealuokkaista, rahakasta taidetta? Tähän kysymykseen on vaikea tässä vaiheessa vastata kun perinteemme tutkimuksen ja taiteen parissa on tässä vaiheessa nuorta ja nousevaa. Tilastot osoittavat vain sen, että arvostamme taideilijan ammattia ja että monet hakeutuvat tutkijan uralle. Näillä ammateilla on maassamme sosiaalista statusta ja tilausta. Ja juuri tätä on kulttuuri – tieteen ja taiteen arvostamista.