Nato jäsenyys tuo suomelle Nato artikla 5 mukaiset uudet velvoitteet puolustaa mahdollisen hyökkäyksen sattuessa EU- maiden ohella myös niitä maita jotka eivät vielä kuulu EU alueeseen. Ja vastavuoroisesti nämä maat puolustavat meitä. EU maiden vastavuoroiseen puolustamiseen olemme sitoutuneet EU- peruskirjan (Lissabonin sopimuksen) 42 artiklassa. Nämä sitoumukset muodostavat juridisen kehikkomme.

NATO jäsenyyden mukanaan tuomia uusia maita joiden kanssa meillä on vastavuoroiset turvatakuut ovat:   USA, Kanada, Norja, Islanti, Turkki,  Pohjois-Makedonia, Montenegro ja Albania. Oleellisia näistä meidän kannaltamme ovat Norja, USA ja Turkki jotka kukin tuovat oman ulottuvuutensa vastavuoroisiin sitoumuksiiimme.

Sekä Nato että EU turvatakuut koskevat vain ja ainoastaan keskinäistä puolustusta. Hyökkäyssotaan näitä artikloita ja turvatakuita ei voi käyttää.

Turvatakuut:

EU

”Jos EU:n jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin YK:n peruskirjan 51 artiklan mukaisesti.  Tämän alan sitoumusten on oltava Naton puitteissa tehtyjen sitoumusten mukaisia, ja Nato on jäseninään oleville valtioille edelleen niiden yhteisen puolustuksen perusta ja sitä toteuttava elin.”

Nato

”The Parties agree that an armed attack against one or more of them in Europe or North America shall be considered an attack against them all and consequently they agree that, if such an armed attack occurs, each of them, in exercise of the right of individual or collective self-defence recognised by Article 51 of the Charter of the United Nations, will assist the Party or Parties so attacked by taking forthwith, individually and in concert with the other Parties, such action as it deems necessary, including the use of armed force, to restore and maintain the security of the North Atlantic area.”

Yhteiset intressit ovat juridisia sopimuksia tärkeämpiä

On huomattavaa että näitä juridisia takuita ja sitoumuksia kunnioitetaan erityisen hyvin silloin, jos kummallakin osapuolella on yhteisiä intressejä. Kriisitilanteessa nämä yhteiset intressit määräävät enemmän kuin juridiset sopimukset. Suomella on näitä yhteisiä intressejä ainakin Ruotsin, Baltian, Norjan ja luultavasti myös USA:n kanssa.

Suomen ja Ruotsin Nato jäsenyys liittäisi Suomen tiiviimmin yhteen luonnollisten kumppaniemme, Ruotsin, Viron ja Norjan kanssa

Lisätietoa:  Nato perussopimus