Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan Suomella ja Ruotsilla on yhdessä merkittävä mahdollisuus edistää Pohjois-Euroopan turvallisuutta. Presidentti Niinistö käsitteli uudenvuodenpuheessaan 1.1.2016 turvallisuutta, taloutta ja maahanmuuttoa.

”Suomi ja Ruotsi ovat Naton erityiskumppaneita. Harjoitamme keskenämme tiivistyvää sotilaallista yhteistyötä, joka sujuu hyvin ja jota molemmissa maissa arvostetaan”, presidentti sanoi.

”Olemme molemmat myös sotilasliittoon kuulumattomia maita. Yhdessä meillä on vahvat yhteydet niin länteen kuin itään, ja tämä nostaa meidät Ruotsin kanssa erityisasemaan. Se taas luo mahdollisuudet merkittävään työhön Pohjois-Euroopan turvallisuuden ja vakauden edistämiseksi.”

Presidentin mukaan olisikin loogista, että Suomi ja Ruotsi rakentaisivat myös ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä pidemmälle. ”Molempien etu on pyrkiä edistämään yhteistyövaraista turvallisuutta, johon sisältyy myös pyrkimys luottamusta herättävien toimien kehittämiseen.”

Pakolaisuus yllätti

Presidentti Niinistön mukaan pakolaisuus yllätti Euroopan siitä huolimatta, että jo vuosia olimme seuranneet Välimeren ylittävää valtavaa väenmäärää.  ”Osa pakenee hätää, osa hakee parempaa, molemmat luonnollisia ja inhimillisiä motiiveja. Muuttoliikkeen taustalla voi olla myös hyväksikäyttöä, ja sitä saatetaan käyttää voimapolitiikankin välineenä.”

Tulijoita olisi määrätön määrä, mutta kykymme kantaa huolta heistä on rajallinen, presidentti Niinistö muistutti. ”Olen ymmärtänyt Suomen hallituksen ratkaisut niin, että haluamme turvata voimavarat suurimmassa hädässä olevien auttamiseen”.

Presidentti totesi, että ongelmia on syntynyt meilläkin ja painotti, että polttopullojen heittäminen ja pakolaisiin kohdistuva vaino tai vihan lietsonta ovat raskaita rikoksia. ”Liian paljon sellaista on tapahtunut.”

Myös maahantulijat ovat syyllistyneet rikoksiin. ”On pahantekijä sitten kantasuomalainen tai maahantulija, on viranomaisten kerrottava avoimesti teoista ja niiden seurauksista.  Se hillitsee tunnekuohuja ja leikkaa siivet rajuimmilta huhuilta.”

Presidentti sanoi uskovansa siihen, että suomalaiset eivät joukolla tunne vetoa ääriajatteluun sekä viittasi vanhaan sanontaan – maassa maan tavalla. ”Maahanmuutto ei koskaan voi tarkoittaa sitä, että keskeiset arvomme, demokratia, tasa-arvo ja ihmisoikeudet kyseenalaistetaan.”

Käsitys turvallisuudesta muuttunut

Presidentti Niinistön mukaan käsityksemme turvallisuudesta on muuttunut. ”Havahduimme sotaan todella vasta, kun se tuli Eurooppaan. Venäjän tuomittavat toimet Krimillä ja Ukrainassa veivät idyllin rauhan tyyssijasta.”

Avainasemassa on ratkaisu Syyrian kriisiin. ”Yhdysvallat ja Venäjä ovat osallisina, ne molemmat tekevät taistelutoimia samalla rintamalla, mutta osin erilaisin viholliskuvin. Sellainen tilanne avaa vaaran lähteitä, mutta avaa myös pakkoa yhteisiin ratkaisuihin. Jos niitä syntyisi Syyriassa, syntyisi toivottavasti myös mahdollisuus jännitteiden purkautumiseen muuallakin.”

Kiristynyt kansainvälinen tunnelma on näkynyt myös Suomen lähialueilla, kun sekä Venäjän että Naton sotilaallinen läsnäolo on lisääntynyt. Presidentti toisti kantansa, jonka mukaan Suomi harjoittaa aktiivista vakauspolitiikkaa, ja lähtökohdat tähän ovat Itämeren alueella kohtuullisen hyvät. ”Valtioilla ei ole alueellisia vaatimuksia toisiltaan ja valtioiden sisäinen poliittinen tilanne on vakaa. Kuin itsestään leimahtavaa pesäkettä ei siis ole, vaikka laajemmat jännitteet tänne heijastuvat.”

Saavutettu vai saavuttamaton etu

Kotimaan taloudessa on presidentti Niinistön mukaan laihat vuodet nähty, mutta lihavia ei ole vielä näköpiirissä. ”Elämme vielä pitkään velaksi vaikka korjausliikkeitä onkin tehty. Tällaisena aikana mitataan myös oikeudentuntoamme; että kukin kantaa vastuuta mittansa mukaan.”

Presidentin mukaan keskinäiseen riitelyyn ja eripuraan ei ole nyt varaa; yhteiskunnallinen eheys on edelleen paras voimavaramme. Hän kannustikin työmarkkinoiden osapuolia sovintoon. ”Hyvä ei ole kevättä riidellen kohdata.”

Presidentti Niinistö viittasi puheessaan myös keskusteluun saavutetuista eduista sekä hintakilpailukyvystä. ”Saavutettu etu on tärkeä asia, siihen moni perustaa olonsa ja tulevaisuutensa. Etuja on saavutettu sitä mukaa kun ne on ensin ansaittu ja sitten jaettu.” Näin ei kuitenkaan aina ole käynyt. ”Mielissä varmaan on vuoden 2007 puheet miljardien ’jakovarasta’. Sillä tarkoitettiin hyvää, jonka piti seuraavina vuosina tulla. Jako tehtiin heti etukäteen, mutta hyvää ei koskaan kuulunut. Jaettu etu jäi siis ansaitsematta, ikään kuin saavuttamatta. Ytimekäs kysymys kuuluukin: Voiko saavutettu etu perustua siihen, mitä ei koskaan oikeasti saavutettukaan?”

Presidentin mukaan hintakilpailukyvyn ongelmat on puolin ja toisin on tunnistettu, vaikkei yksimielisyyttä vielä olekaan löytynyt. ”Etuudesta tinkiminen ei ole helppoa ja monilla on epäilyksiä, kuka siitä lopulta hyödyn korjaa. Hintakilpailukyvyn parantaminen ei voikaan merkitä vain voitonjakokyvyn parantamista. Olisi hyvä löytää riittävän yleiset tai jopa yrityskohtaiset sitoumukset siitä, että saatava hyöty tullaan käyttämään puhutun mukaisesti, siis työpaikkojen turvaamiseen.”

Hyviä uutisia ja mielensähyvittäjiä

Ongelmien lisäksi presidentti Niinistö käsitteli uudenvuodenpuheessaan myös hyviä uutisia. Aluksi hän viittasi Pariisin ilmastosopimukseen sekä USA:n ja Venäjän orastavaan yhteistyöhön Syyrian konfliktin ratkaisussa. ”Nuo kuvat eivät yhteisiä vihollisia, ilmastonmuutosta tai terrorismia, vielä ratkaise, mutta ovat kuvitelmia parempia.”

Puheensa lopussa presidentti palasi ”mielensähyvittäjiin” ja otti esille marjojen poiminnassa kunnostautuneen koululaispojan sekä vapaaehtoistyön ja auttamisen halun kasvun. ”Paljon on ongelmia, mutta paljon on sellaista, josta voi mielensä hyvittää.”