Viime vuonna Suomen palveluviennin arvo kasvoi 15 prosenttia edellisvuodesta, ja nousi käyvin hinnoin laskettuna korkeammalle tasolle kuin aiempana ennätysvuonna 2008. Palveluvienti on keskittynyt Helsingin seudulla toimiviin yrityksiin, ja kärkimaiden osalta ylittää jo tavaraviennin arvon (kuva oikealla: Tilastokeskus).

Palveluviennistä yli puolet menee EU-maihin, kuten tavaraviennistäkin. Suurimmat palveluiden vientimaat ovat Ruotsi, USA, Iso-Britannia, Saksa ja Kiina.

-Merkille pantavaa on, että kärkimaiden Ruotsin ja USA:n osuudet palveluviennistä ovat jo huomattavasti suuremmat kuin niiden osuudet tavaraviennistä, sanoo johtaja Pia Pakarinen Helsingin seudun kauppakamarista. 

Palveluvienti kääntyi nousuun vuonna 2014, kun sitä ennen trendi oli laskeva vuodesta 2009 alkaen. Palveluvienti on taantumavuosina ollut vakaampaa kuin tavaravienti, jossa viime vuoden arvo oli 15 prosenttia alempi kuin vuonna 2008.

Suomen palveluviennistä yli 40 prosenttia koostuu IT-palveluista, kuten televiestintä, tietojenkäsittely ja tietopalvelut. Neljännes kertyy liike-elämän palveluista, kuten tutkimus ja kehittäminen, konsultointi sekä tekniset palvelut.

Helsingin seudulla palveluvienti lähes yhtä suurta kuin tavaravienti 

Suomen palveluvienti painottuu tuotteisiin, joiden tuotanto on keskittynyt Helsingin seudulle. Alueen osuus koko Suomen palveluviennistä on 55–60 prosenttia, mikä vastasi viime vuonna 9–10 miljardin euron vientituloa.

Helsingin seudulla tuotetaan maan IT-palveluiden liikevaihdosta noin 65 prosenttia ja liike-elämän palveluiden osuus on noin 55 prosenttia. Yrityssektorin kaikkien toimialojen yhteenlasketusta liikevaihdosta Helsingin seudun osuus on noin 45 prosenttia.

-Helsingin seudulla palveluiden vientiliikevaihto lähestyy jo tavaraviennin vastaavia lukuja. Informaatiopalveluiden toimialalla palveluviennin osuus yritysten liikevaihdosta on arviolta kolmannes ja liike-elämän palveluissa noin 15 prosenttia. Näiden vientiin suuntautuneiden toimialojen osuus alueen työpaikkamäärästä on noin neljännes, Pakarinen kertoo.

Tietolähde: Tilastokeskus, palveluiden ulkomaankauppa -tilasto (tilasto ei sisällä kuljetusta, matkailua, osaa rahoituspalveluista eikä julkishallinnon palveluita).