Suomi sijoittuu kolmanneksi kehitysmaita tukevien politiikkatoimien kansainvälisessä vertailussa (Commitment to Development Index, CDI). Sijoitus nousi edellisvuodesta kahdella pykälällä. Suomi saa kiitosta etenkin vastuullisista investoinneista kehitysmaihin ja rahoitustoiminnan avoimuuden edistämisestä. Myös kehitysavun laatua ja teknologian kehittämistä koskevat sijoitukset paranivat.

Centre for Global Development -ajatushautomon (CGD) vuosittainen vertailu asettaa maailman 27 rikkainta valtiota paremmuusjärjestykseen sen perusteella, kuinka sitoutuneita ne ovat köyhiä maita tukeviin politiikkatoimiin. CDI mittaa toimia seitsemällä kehitysmaille tärkeällä politiikan alueella: kehitysyhteistyö, kauppa, rahoitus, maahanmuutto, ympäristö, turvallisuus ja teknologia. Vertailun kärkeen sijoittuvat Tanska ja Ruotsi edellisvuoden tapaan.

Suomi sijoittuu yhdeksän parhaan joukkoon kaikilla alueilla lukuun ottamatta kauppaa (sijoitus 12.) ja maahanmuuttoa (sijoitus 21.). Rahoituksessa Suomi säilytti kärkisijansa. CGD:n Euroopan-johtaja Owen Barder kiittää Suomea vahvasta näytöstä rahoitustoiminnan avoimuudessa. Vahvuuksiin luetaan myös poliittisten riskien vakuuttaminen ja sijoitustoiminnan vastuullisuus. Siitä hyvänä esimerkkinä mainitaan etukäteisarvioinnit projektien vaikutuksista ympäristöön, ihmisoikeuksiin ja työntekijöiden oikeuksiin.

Ympäristön (4.) ja turvallisuuden (5.) osalta Suomi säilytti aiemmat hyvät tuloksensa. Suomen kehitysapu on laadukasta ja avointa (8. sija). Teknologian osalta (6.) vertailussa huomioitiin Suomen hallituksen tuki innovaatioille ja tutkimukselle. Maahanmuuttopolitiikan arvosana jää selvästi alle keskiarvon. Ulkomaisten opiskelijoiden suhteellisen suuri osuus ei riitä kompensoimaan sijoitusta, kun kehitysmaista saapuvien maahanmuuttajien osuus väestöstä on vähäinen.