Suomi menestyy parhaiten bulkkitavaroiden tuotannossa – yhteiskuntarakenteemme on siihen optimi

Kevyttä Yhteiskunta

Suomi on bulkkitavaraa tuottava suuryritysten ja kuuliaisten työläisten maa, jos on Tullin ulkomaankauppatilastoihin uskominen. Tämä oli viime vuonna siunaukseksi. Vientituotteidemme hinnat nousivat, menekki oli kovaa ja vienti kasvoi peräti 19%.

Parhaita vientisektoreita olivat massatavarasektorit kuten kemianteollisuus, metsäteollisuus ja metallituotteet. Näiden sektoreiden vienti myös kasvoi eniten, kasvu oli välillä 18…28%.  Meillä on Tullin tilastojen mukaan myös merkittävää koneita ja kulkuneuvoja valmistavaa teollisuutta (laivat, autot, työkoneet …) sekä jonkin verran vielä myös sähkö- ja elektroniikkateollisuutta. Näiden sektorien osuus tosin hieman pieneni viime vuonna. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden osuus putosi runsaaseen kymmeneen prosenttiin viennistämme eikä meitä enää voida pitää elektroniikkavalmistuksen maana.

Lainsäädäntömme ja yhteiskuntarakenteemme on optimoitu tuotantorakennettamme silmällä pitäen:

  • Pörissiyritykset on pääosiltaan saatu yhteiskunnalliseen omistajaohjaukseen joko valtiolle tai työmarkkinajärjestöjen hallitsemille työeläkevakuutusyhtiöille.  Raskasta tehdasteollisuutta voidaan silloin kehittää suunnitelmallisemmin.
  • Pienet, palveluita tuottavat yritykset ovat yksityisessä omistajaohjauksessa. Näin varmistetan markkinatalouden hyöty siellä missä se on tarpeen.
  • Ihmisten väliset tuloerot on tasoitettu. Tällä varmistetaan että ihmiset eivät tavoittele henkilökohtaista rahallista menestystä. Ihmiset keskittyvät silloin saamiinsa työtehtäviin kuuliaisesti ja huolellisesti eikä synny häiritsevää pyrkyrimäisyyttä.
  • Ihmisten väliset omaisuuserot on tasoitettu. Tällä varmistetaan ihmisten välistä solidaarisuutta. Kaikki ovat samanlaisia – siis samassa veneessä. Eikä kukaan yksittäinen ihminen voi omaisuutensa avulla nousta hallitsemaan muita. Muiden hallitseminen kuuluu pääsääntöisesti yhteiskunnalle ja sen edustajille.
  • Työmarkkinajärjestelmämme on ainutlaatuinen. Keskitetyillä sopimuksilla varmistetaan samanlaisuutta ja työläisten yhteenkuuluvuutta. Samalla synnytetään suurityritysympäristössä tyypillistä työläinen-työnantaja vastakkainasettelua.
  • Meillä on poikkeuksellisen laaja julkinen palvelutuotanto, jolla varmistetaan kaikille samanlaiset ja samanarvoiset palvelut. Tämä on osa samanlaisuutta varmistavaa koneistoa.

On tärkeää että Suomi keskittyy tietyn tyyppiseen toimintaan. Näin olemme myös tehneet. Olemme tilastojen mukaan valinneet bulkkitavaroiden tuotannon. Tämä asettaa meidät samaan asemaan kuin joskus kauan sitten itä-Eurooppa. Tämä ei ole pelkästään paha asia, päinvastoin. Bulkkitavaran tuotannossa voidaan käyttää muuta teollisuutta suurempaa yhteiskunnallista ohjausta. Keskitetty järjestelmä toimii hyvin silloin kun tavoitteena on pärjätä perinteisen bulkkituottannon sektorilla. Silloin ei tarvita individualistista pyrkyrimäisyyttä.  Siitä olisi vain haittaa. Parempi että on samanlaisuutta ja työtehtäviinsä keskittymistä. Sellaisia me suomalaiset olemme.

Tietojen lähde: Tulli

 

 

 

One thought on “Suomi menestyy parhaiten bulkkitavaroiden tuotannossa – yhteiskuntarakenteemme on siihen optimi

  1. Tuo kuvaamasi nöyryys, työtehtäviin keskittyminen ja tietynlainen kollektiivisuus on lähellä kiinalaisen Kongfutselaisen ajattelun ydintä.
    Muistutetaanko me Kiinalaisia?
    Minusta kenties joiltain osin, mutta auktoriteettiuskoisuuden vaiheen olemme onneksi jättäneet Kekkosen aikaan ja toivottavasti se ei palaa. Kiinalaiset poikkeavat meistä tässä suhteessa. He kaipaavat luullakseni meitä enemmän johtajaa, auktoriteettia.

Comments are closed.

Related Posts

Yhteiskunta

2025

Väinö Linnan Pohjantähti-trilogiassa kuvataan, miten pappilan torpparipariskunta luki lipevän papin kirjoittamaa uutta torpparisopimusta tyyliin ”ellei pappilan etu muuta edellytä”. Sopimus ei tuntunut turvaavan tulevaisuutta sen