Keskuspankkipolitiikan yletön vaikeus

Talous

Suunnilleen viimeisen kymmenen vuoden aikana keskuspankit ovat odottaneet inflaatiota kuin kuuta nousevaa. Hiukankin terveemmässä ympäristössä inflaatio olisi kiihtynyt paljon vähemmälläkin, mutta nyt näyttää vain koronan aiheuttama jättielvytys tuottaneen tulosta.

Edelleenkin jo puolisen vuotta keskuspankit ovat uhkailleet, että jos inflaatio ei käyttäydy kiltisti, niin keskuspankit puhkuvat ja puhaltavat sen nurin. Vain teot ovat jääneet puuttumaan.

Ja viime kesästä alkaen markkinat ovat kasvavasti hermoilleet rahapolitiikan kiristystä odottaen. Jotenkin vain tuntuu, että markkinoille olisi ollut helpompi vaihtoehto se, että kiristys olisi todella tehty kuin toteutunut vaihtoehto eli pelkkä kiristämisellä uhkaaminen.

Joskus vaikuttaa siltä, että talouspolitiikassakin on omituista abstraktien asioitten personointia. Ei inflaatio ole mikään talousuutisia seuraava ihminen, vaan kuuro ja sokea ilmiö. Toinen ongelma on nähdä ilmiöitten takaa ylipäänsä syyllisiä henkilöitä ja varsinkaan nähdä niitä oikeassa paikassa. USA:ssa ovat ilmeisesti työntekijät aiempaa enemmän vaatineet parempaa palkkaa ja ovat kiinnostuneet työpaikanvaihtamisista enenevästi kiihdyttäen siten normaalia ja melko tervettä talousilmiötä, nimittäin palkkainflaatiota. Nämä ihmiset tuskin vain ovat olleet virtuaalivaluuttojen ja meemiosakkeiden kursseja nostamassa, mitä voinee taasen pitää talouden mahdollisimman epäterveenä ja epänormaalina ilmiönä.

Jos Saxo Bankin arvio vuoden 2022 lopun yli 15 % inflaatiosta USA:ssa pitää paikkansa, Federal Reserve Systemin pitää siirtyä puheista tekoihin. Ja mitä nopeammin, sitä parempi. Koronnoston odotus on jo nyt saanut ylimaalliset mittasuhteet ja on kovin ikävä muistutus siitä, miten vaikeaa suhdannenousua hillitsevä talouspolitiikka on ollut 2000-luvulla.

Aikoinaan eräs suomalaisen ministerin erityisavustaja kommentoi minulle USA:ta sanomalla, että kun vaaleja on kahden vuoden välein, vaalikampanja on koko ajan päällä.

Bidenin demokraattihallinto tietää tasan tarkkaan, mikä vaikutus usealla keväällä alkavalla koronnostolla on syksyn vaaleihin. Juuri sen takia koronnostot jo 2021 alkaen olisivat olleet pienemmän riesan tie. Karvaan lääkkeen maku kun ei odottamalla parane, vaan ainoastaan psykologinen kynnys välttämättömän lääkekuurin aloittamiseen nousee.

Kuvan lähde

korkotaso

4 thoughts on “Keskuspankkipolitiikan yletön vaikeus

  1. FB:ssä täydensin aiheesta parin lyhenteen kera:

    2001 terrori-iskut aiheuttivat elvytystä ja sitten löysää rahaa, mikä kostautui finanssikriisissä -> lisää elvytystä, korona -> lisää elvytystä. Samalla taloudessa on ollut piirteitä, joista sanoisin, että on elvytetty viime vuonna hukkunutta miestä, etenkin EU:ssa. Kyllä tämä posketon elvytys on luonut pahan tilanteen. Nollakoroissa raha on etsinyt riskaabeleja kohteita. Nyt infl. pakottaa nostamaan korkoja ja bitcoineista ja meemiosakkeista ei jää mitään jäljelle, koska mitään niissä ei ole koskaan ollutkaan eli edessä on uusi kasinotalouden loppu mallia -90-luvun alku. Infl:n pos. vaikutukset edellyttäisivät järkeviä investointeja. Koko ajanhan tässä on kauhisteltu bitcoineja + meemiosakkeita.

  2. Kiitos näistä havainnoista!! Kuitenkin jää ilmaan roikkumaan kysymys, että mikä olikaan ratkaisu kuvaamasi isoon ongelmaan, josta me kaikki tulemme kärsimään tavalla tai toisella??

    1. ”mikä olikaan ratkaisu”

      Olen hist.tutkija, osaan vain jälkiviisauden 🙂

      Mutta vakavasti, kyllä mä olen lähes pitäytynyt NETTO-ostoista, siis viikoittain jotain liikettä salkussa on, koska volan ylilyöntejä pitää hyödyntää. Mutta kyllä 10 % salkusta on tuolla esitellyn https://sortter.fi/saastotilit/ tapaisissa paikoissa vajaan 1 % korolla. Velkaa on 0 euroa, 0 taalaa ja 0 ruplaa.

  3. Tutkin joskus sitä miten hyvin keskuspankit onnistuvat kuumenevan talouden hillitsemisessä. Tuloksena oli että suurin piirtein yksi kerta neljästä onnistuu. Yleensä epäonnistutaan.

    Epäonnistuminen tapahtuu aina samalla kaavalla. Korkoja nostetaan jälkijunassa ja sitten niitä nostetaan lisää ja taas ollaan jälkijunassa ja sitten taas lisää. Mutta sitten huomataankin että nyt talous sakkaa ja taas ollaan jälkijunassa ja sitten alennetaan pika pika korkoja, mutta taas ollaan jälkijunassa ja talous ehtiikin jo taantumaan ennen kuin keskuspankin toimenpiteet ehtivät hätiin. Aina ollaan jälkijunassa.

Vastaa

Related Posts

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com