Suomi on monipuolinen valintayhteiskunta

Mikä onkaan meidän roolimme maailmanmarkkinoilla? Mitä Suomi osaa?

Ulkomaankauppatilastojen mukaan olemme monipuolisia

Vastausta tähän voidaan hakea siitä mitä me viemme ulkomaille. Niissä asioissa nimittäin olemme parhaita, joita pystymme maailmanmarkkinoille myymään. Alla on ote hElinkeinoelämän Keskusliiton (EK)  erinomaisesta materiaalista, jonka mukaan olemme itse asiassa taitavia monessa asiassa. Ja kun ottaa huomioon että palveluvientimme on kasvanut vahvaa vauhtia niin voimme todeta, että ulkomaankauppatilastoista ei löydy viisautta siihen mikä on vahvuutemme. Yhteistä nimittäjää täytyy etsiä syvemmältä – kulttuurista ja tavasta toimia.

Kuvan lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto (Ek)

Kilpailukyky riippuu taidosta organisoitua

Eräs vähemmälle huomiolle jäänyt seikka on kykymme organisoitua ja kunnioittaa toinen toistemme ainutlaatuista roolia taloudellisen ja yhteiskunnallisen koneiston osana. Lähes kaikki taloudellinen ja yhteiskunnallinen kilpailukyky on tavalla tai toisella aina liittynyt organisoitumiseen ja työnjakoon. Ja hyvää organisoitumista edeltää keskinäinen kunnioitus ja erilaisuuden kannustaminen. Ammattiroolit ja erityisosaamiset ovat osa erilaisuutta. 

Eräänä tekijänä vientimme monipuolisen rakenteen taustalla on pienyritysvaltaistuminen. Pienten ja keskisuurten yritysten osuus kasvaa kaiken aikaa kuten alla olevasta kuvasta voimme havaita. 

Mikä onkaan meidän roolimme maailmanmarkkinoilla? Mitä Suomi osaa?

Ulkomaankauppatilastojen mukaan olemme monipuolisia

Vastausta tähän voidaan hakea siitä mitä me viemme ulkomaille. Niissä asioissa nimittäin olemme parhaita, joita pystymme maailmanmarkkinoille myymään. Alla on ote hElinkeinoelämän Keskusliiton (EK)  erinomaisesta materiaalista, jonka mukaan olemme itse asiassa taitavia monessa asiassa. Ja kun ottaa huomioon että palveluvientimme on kasvanut vahvaa vauhtia niin voimme todeta, että ulkomaankauppatilastoista ei löydy viisautta siihen mikä on vahvuutemme. Yhteistä nimittäjää täytyy etsiä syvemmältä – kulttuurista ja tavasta toimia.

Kuvan lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto (Ek)

Kilpailukyky riippuu taidosta organisoitua

Eräs vähemmälle huomiolle jäänyt seikka on kykymme organisoitua ja kunnioittaa toinen toistemme ainutlaatuista roolia taloudellisen ja yhteiskunnallisen koneiston osana. Lähes kaikki taloudellinen ja yhteiskunnallinen kilpailukyky on tavalla tai toisella aina liittynyt organisoitumiseen ja työnjakoon. Ja hyvää organisoitumista edeltää keskinäinen kunnioitus ja erilaisuuden kannustaminen. Ammattiroolit ja erityisosaamiset ovat osa erilaisuutta. 

Eräänä tekijänä vientimme monipuolisen rakenteen taustalla on pienyritysvaltaistuminen. Pienten ja keskisuurten yritysten osuus kasvaa kaiken aikaa kuten alla olevasta kuvasta voimme havaita. 

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset kvartaaleittain

(Yllä oleva graafi on summittainen johtuen pienistä epäkonsitensseista tilastokeskuksen lähdemateriaalissa; tarkempaa pitkän ajan historiatietoa on täällä: http://www.yrittajat.fi/File/68d5fa24-6203-45fe-9415-f1292a93ae67/Yrittajyystilasto2010.pdf)

Pienyritysten verkosto organisoituu tehokkaasti

Pienyritysvaltaistuminen ei tarkoita huonompaa organisoitumista vaan ennemminkin sitä, että organisoidumme erilaisella tavalla kuin aiemmin. Pienyritysvaltaisen yhteiskunnan organisoitumiseen liittyvä päätösprosessi on luultavasti se yksittäinen kilpailutekijä, joka on tuonut meille eniten nostetta. Tuo kilpailutekijä syntyy vaihtoehtojen lisääntymisestä ja päätösmonopolien asteittaisesta purkautumisesta.

Päätös siitä, mitkä yritykset ja projektit saavat rahoitusta (ja siis yritykset) tehdään yhä useammin osana rahoitussektorin toimintaa. Päätökset tehtiin aiemmin suurten yritysten tai valtionhallinnon keskitetyssä päätöksentekokoneistossa, joille tyypillistä on se, että päätösvalta on monopolisoitu yhteen päättävään elimeen. Nyt yrittäjä voi hakea rahoitusta ja asiakkaita monesta suunnasta. Sekä rahoittajilla että yrittäjillä on vaihtoehtoja mistä valita.

Päätösvallan monopolisoituminen ei ole ollut ainoastaan julkisen sektorin ongelma. Myös suurissa yksityisissä yrityksissä on rakenteita, joissa tietty asia (esim. sahan perustaminen tai tietyn kännykkätyypin valmistaminen) tehdään yhdessä päätösmonopolin omaavassa elimessä. Pienyritysvaltaisessa rakenteessa tehdään toisin. Yrittäjällä on valinnanvaraa ja myös päättäjiä on enemmän. Hyvä idea löytää helpommin kanavan toteutukseen ja palvelualtis yrittäjä rahoituksen.

Valintayhteiskunnan vahvistuminen kasvattaa kilpailukykyämme

Mikä on optimaalinen jako monopolisoidun päätöksenteon piirissä olevan keskusjohtoisen (lähinnä julkisen sektorin) ja kilpailulle alttiina olevan avoimen sektorin välillä. Tuota vastausta on todella vaikea antaa, mutta olemme luultavasti siirtymässä kohti hieman avoimempaa ja vapaampaa valintayhteiskuntaa. Onko julkisen sektorin työntekijöiden määrä vähentynyt osana tätä trendiä? Tämä on hyvä kysymys enkä osaa siihen vastata. Mutta olen vakuuttunut että monopolisoituneen päätöksenteon korvautuminen valintayhteiskunnalla on eräs kilpailukykyämme kasvattavista tekijöistä. 

Related Posts