Suomi tuki salassa ja oli julkisuudessa nuiva Viron itsenäistymiskehitykselle

Viro sai vuosina 1988 – 1991 Suomelta apua oman valtionsa rakennustyöhön enemmän kuin mistään muualta. Suomen ulkopolitiikan ristiriidan häivyttämiseksi Viron avustamista kutsuttiin kulttuuriyhteistyöksi ja toiminta pyrittiin pitämään poissa julkisuudesta.

– Avun salaamisessa onnistuttiin liiankin hyvin, ja siksi suurelle yleisölle jäi kuva Suomen viileästä suhtautumisesta Viron itsenäistymispyrkimyksiin, sanoo FM Heikki Rausmaa.

Rausmaan väitöskirja ”’Kyllä kulttuuri nimissä voi harrastella aika paljon’ – Suomen ja Viron poliittiset suhteet keväästä 1988 diplomaattisuhteiden solmimiseen elokuussa 1991” tarkastetaan Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa 9. marraskuuta.

”Kyllä kulttuuri nimissä voi harrastella aika paljon” on suora sitaatti presidentti Mauno Koivistolta. Tällaisen vastauksen kulttuuriministeri Anna-Liisa Kasurinen sai vuoden 1989 alussa, kun hän kysyi Koiviston mielipidettä Viron avustamiseen opetusministeriön ja Tuglas-seuran kautta.

Suomen ulkopoliittinen johto oli tehnyt periaatepäätöksen suomalais-virolaisen yhteistyön tiivistämisestä jo marraskuussa 1988, heti Viron suvereenisuusjulistuksen jälkeen. Päätöksen syntyyn vaikuttivat Virosta keväästä 1988 alkaen tulleet yhteistyöpyynnöt sekä suomalaisten, niin rivikansalaisten kuin poliitikkojenkin, voimakkaat Viro-sympatiat. Sisällöllisesti yhteistyö tarkoitti Viron avustamista ja sen pyrkimysten tukemista.

Suomen kansallisten etujen kuitenkin katsottiin vaativan Gorbatshovin uudistuspolitiikan tukemista sekä hyvien suhteiden ylläpitoa Moskovan kanssa. Neuvostoliiton sisäisiin asioihin puuttuminen olisi ollut ristiriidassa näiden kanssa. Muodollisesti ongelma ratkaistiin siten, että Gorbatshovin pyrkimyksiä tuettiin poliittisesti ja Viron pyrkimyksiä käytännön yhteistyöllä.

Suomen kaksitasoiseen ulkopolitiikkaan sisältyi kuitenkin selkeä ristiriita. Sen häivyttämiseksi Viron avustamista kutsuttiin kulttuuriyhteistyöksi ja toiminta pyrittiin pitämään poissa julkisuudesta. Valtio myös vältti suoraa osallistumista Viron avustamiseen. Kuvaava esimerkki oli Viron ulkoministeriön Helsingin tiedotustoimisto, jonka toiminnan Suomen valtio rahoitti. Toimiston virallinen nimi oli Viron kulttuuripiste ja sen toimintarahat kierrätettiin suomalaisen kansalaisjärjestön Tuglas-seuran kautta.

Useimpien suomalaisten eduskuntapuolueiden suhtautuminen Viron pyrkimyksiin oli samanlainen kuin valtionkin: puolueet tekivät yhteistyötä virolaispuolueiden kanssa ja avustivat niitä, mutta toiminta pidettiin pääosin poissa julkisuudesta.

FM Heikki Rausmaa väittelee 9.11.2013 kello 12 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa. Väitöstilaisuus järjestetään Helsingin yliopiston päärakennuksen pienessä juhlasalissa, Fabianinkatu 33, 4. krs. Vastaväittäjänä on dosentti Heikki Roiko-Jokela, Jyväskylän yliopisto, ja kustoksena on professori Hannes Saarinen.

3 thoughts on “Suomi tuki salassa ja oli julkisuudessa nuiva Viron itsenäistymiskehitykselle

  1. Suomen kokemukset

    Tämän kirjan myötä olen taas päivitellyt Ruotsin roolia Suomen viime sodissa. Ruotsi oli valmis istumaan tuleen Suomen housuissa ja neuvomaan vailla mitään vastuuta tai moraalia.

    Koivisto ei ainoastaan ole lukenut historiaa. Hän on pyrkinyt myös soveltamaan sitä. Itse olen ymmärtänyt Koiviston varovaisuuden taustalla olleen haluttomuuden taistella ihmisoikeuksista viimeiseen virolaiseen asti.

    1. Suomi puukotti salaa Neuvostoliittoa selkään – ihailtavaako ??

      Suomi toimi julkisesti Viron itsenäistymistä vastaan ja tuki Neuvostoliittoa. Toisaalta Suomi puukotti tämän väitöskirjan mukaan Neuvostoliittoa salaa selkään. Minusta tämä on alhaista eikä sankarillista ja ihailtavaa. Minä en näe sellaisia erityisiä syitä, miksi suoruuden ja rehellisyyden periaatteesta oli pakko luopua. Ei  sellaisia erityisiä syitä ollut olemassa. Asiat olisi voitu junailla toisin.

      Salaa selkään puukottaminen ei ole ihailtavaa.

      1. Porvarit ne on sikoja, kaikki tyhmiä

        ”Porvarit ne on sikoja, kaikki tyhmiä, ne on juoppoja, mitä vanhempi sitä juopompi”

        http://www.youtube.com/watch?v=lSue7n9_PwM

        Martti Suosalo esittää Brelin mainion laulun "Les Bourgeois" suomeksi, mutta nuo laulun ranskalaiset kapakkasosialistit sentään tekevät jotain: Näyttävät persettään kapakasta tuleville notaareille.

        Oletteko kumpikaan olleet tervaamassa rauhanpatsasta, valtaamassa venäläistä öljylauttaa tai toimittamassa avustusta itsenäistyvälle Virolle.

        Myös suurten ikäluokkien radikalismille oli tyypillistä tyhjänpuhuminen, ilman konkreettista tekemistä.

Comments are closed.

Related Posts

Yhteiskunta

Suomen aseteollisuudesta

Nato-ratkaisun jälkeen Suomessa olisi kaikki syyt kiinnittää huomiota otsikon aiheeseen. Totean, että jotkut faktat saattavat yllättää, mutta ne on taatusti dokumentoitu.

1) Suomen ”köyhyys”

Sotahistoriaamme on kirjoitettu

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com