Taivaan ei ehkä annetakaan romahtaa

Portugali kauppasi varsin onnistuneesti pitkiä, 10 vuoden joukkovelkakirjojaan ihan mukavan määrän, 3 miljardin euron edestä. Vaikka kupongit asettuivat keskimäärin 5,7% tasolle, ja niitä voi pitää korkeahkoina tässä ympäristössä, niin mistään varsinaisesta paniikista ei näy merkkejä. Tiukkaa talouskuria vaativat tahot voivat hetken aikaa pohtia tätä. Varsinaisten tuettujen kriisimaiden lisäksi Hollanti ja Ranska ovat nekin hakemassa lisäaikaa säästökuurilleen. Vaikka nyt puhutaan elvytyksestä – velalla – niin taivas ei romahtanutkaan niskaan. Ei se ole myöskään näiden sijoittajien intresseissä. EKP:n lupaukseen luotetaan, ja oikein elvytettynä voisi talouskin alkaa kasvaa. Portugalin huutokauppa kuitenkin kertoo sen, ettei mitään ole hakattu kallioon. Varovaisuus on silti tallella.

Aiemmin tarkasteluni alla ollut Italia oli vielä silloin ilman hallitusta, äänestystulos oli hankala. Markkinoilla tiedettiin kuitenkin äänestystuloksen jälkeen, että Montin sisäisen devalvaation tie ei tule jatkumaan, vaan pikemminkin se pikemminkin ottaa takapakkia. Markkinat eivät antaneet kuitenkaan taivaan romahtaa.

Myöskään elvytystä huudelleet eivät voi vielä kilistellä samppanjalasejaan, sillä aiemmin on nähty, ettei uudistuksia saada etenemään juuri millään ilman markkinapainetta. Tämä voi tietysti muuttua, mutta en menisi laittamaan päätäni pantiksi. Aiemmin vasta selkä seinää vasten ovat eurokraatit saaneet jotain puserrettua ulos, mutta ei silloinkaan mitään toimivaa.

Samppanjat kannattaa siksikin jättää korkkaamatta, ettei vielä oikein tiedetä miten Saksa vastaa. Jotkut tahot, erityisesti Jens Weidmannin kohdalla, on mekastus vaihtunut valitusten tehtailuun ja Saksan perustuslakituomioistuin saa sekin puntaroida suunniteltujen toimien lainmukaisuutta. Jos OMT:ltä vedetään matto pois alta tapahtuu arvatenkin kummia eurooppalaisissa pörssisaleissa. Valitettavasti minulla ei ole sellaista kristallipalloa, joka paljastaisi mikä kanta tuomareilla aikanaan on.

Kaiken huipuksi OMT:ssä on omat ongelmansa: ne ehdot. Jos tämä ohjelma menee Saksassa lävitse ja siihen jouduttaisiin turvautumaan niin oletettavaa on, että lupaukset huimasta matokuurista esitellään torvisoittokunnan kanssa varsinaisessa seremoniassa. Vähitellen niistä kuitenkin luovutaan. Eikä silloinkaan tiedetä, miten Saksa tähän suhtautuu. Jo nyt on aistittavissa miten Saksan ja Ranskan välit tulehtuvat. Jotenkin osuvasti Ranskan sosialistien vuotanut posti Merkelistä kuvaa tilannetta oikein hyvin. Markkinoiden kannalta olisi kieltämättä huonoa, jos maiden välinen juopa repeää kunnon kuiluksi.

Markkinoiden ei siis "kannattaisi" ajaa maita OMT:n partaalle, mutta makroluvut eivät nekään lupaa kovin hyvää, vaikka nyt Saksasta kuuluikin ihan hyvää kansantuotannon osalta. Jos se tulkitaan kuitenkin unohdettavaksi tuomittavan vyönkiristelyn syyksi niin suuremmilta myrskyiltä voidaan välttyä.

Sekään ei ole varmaa onko tiimalasissa riittävästi hiekkaa kriisimaille. Peliä ei siis vielä olla voitettu.

11 thoughts on “Taivaan ei ehkä annetakaan romahtaa

  1. Battlefront NGDP

    Vaikuttaa siltä että nyt käydään taistelua siitä kenen keskuspankki EKP on. Viitaten Nunesin melko tuoreeseen postaukseen:

    http://thefaintofheart.wordpress.com/2013/03/17/mystery-solved-the-ecb-targets-germanaustrian-ngdp/

    Paine Ranskasta alkaa ilmeisesti kasaantua ja Saksa joutuu päättämään miten toimia. En usko että Portugali tai Espanja hyötyvät riittävästi, vaikka EKP muuttaisi toimintaansa Ranskaa suosivaksi. Virallinen työttömyys näissä maissa tulee edelleen lisääntymään rajusti. Ilman EKP:n tukipoimia Espanja olisi jo omassa valuutassa ja tervehtyminen luultavasti alkanut. Mekanismi olisi täsmälleen sama kuin Suomen ensimmäisen ERM-kytköksen tapauksessa. Nyt kun EKP tukee tällaisia maita, ei enää pelata rahoituksen loppumista vastaan (kuten suomi pelasi ekassa ERM-kytköksessä). Nyt pelataan yhteiskunnan mätänemistä ja sosiaalisia ongelmia vastaan.

    EKP:n politiikan muuttuminen muuttaa pelin painopistettä siten, että Saksaakin aletaan kurmoottaa. Siellä varmaan rupeaa kasvamaan assettikupla, luonnollinen arvaus olisi asuntokupla. Kyse on lähinnä siitä kuinka nopeasti etelän maat onnistuvat muuttamaan pelin painopistettä; kuinka suuri merkittävä heidän yhteiskunnallinen tuhonsa on, kun kasvu vihdoin alkaisi.

    Hullua touhua.

    1. Kiitoksia

      Kiitän linkistä. Hämmästyttävän samanlaisia fiiliksiä minullakin on tästä koko kuviosta. Vuosituhannen vaihteen nettikupla murjoi Saksaa, mutta ei niinkään nykyisiä kriisimaita. Korot pistettiin Saksan tasolle ja kuplaahan siitä tuli pitkin euroalueen reunamia. Todella kova ongelma sekin, että taloudet menevät euromailla eri vaiheissa. Kävihän Merkel jo vihjaamassa, että korkoja pitäisi ennemminkin nostaa! Kieltämättä hänelle on varmaan briiffattu tilannetta, ja onhan se mahdollista, että kuplavaarasta on mainittu.

      Koronlasku ei nyt Italiaa tai Espanjaa auta, jumissa ovat rahoitusmarkkinat. Ranska voisi tuosta hieman hyötyäkin, mutta se jää nähtäväksi.

      Saksa tässä ottaa osumaa tavalla tai toisella. Joissain skenaarioissa he ottavat eniten, mutta onhan tässä sekin mahdollisuus, että vetävät koko letkan perässään pinnan alle.

      1. Korot

        En ole vielä ehtinyt lukemaan tuota linkkiä. Alla olevasta kuvasta näemme, että Saksan ja muiden maiden korkoero on viimeisen kuukauden aikana supistunut. Ja jos arvioisimme, kuten perinteellisesti terveessä valtiontaloudessa arviomme, niin 10 vuoden riskitön korko heijastalee inflaatio-odotuksia. Voimme näissä papereissa joissa on sama valuutta kuvitella inflaationriskin olevan sama kuin sen lainan arvon (koron tai pääoman) leikkausmahdollisuus. Olemme edistyneet luottamuksen saamisessa ja korkoerot ovat supistuneet. Japani on ainoa kenen korko on noussut viimeisen kuukauden aikana.

      2. Sama pää kesät talvet

        Näin. Siis tarkoitin koronlaskun auttamisella EKP:n ohjauskorkoa. Tottahan toki kriisimaidenkin valtiolainakorot ovat tulleet alas sitten viime heinäkuun. Luottamusta, deflaatiota tai mitä hyvänsä. Kyllä Portugalillakin oli vielä aika reipas preemio (Bundiin), joten en vielä uskalla antaa mitään lopullista päätelmää. Välihuomioksi minusta tuo lainahuutokauppa kuitenkin sopii, eritoten siitä syystä, että niille matokuureille ollaan sanomassa hei-hei.

      3. Ehdottumuus

        En usko, että tässäkään on vain kaksi vaihtoehtoa eli täydellinen tasapainotavoite tai sitten täydellinen rahanpainamisen kautta haettu velkojen nollaus. Tässäkin asiassa toivottavasti mennään välivaihetta pitkin mikä on enemmän yhteisvastuuta kuin nyt.

        Lenin kun puhui kommunismin olemuksesta hän sanoi, että jokainen saa tarpeensa mukaan ja tekee kykyjensä mukaan. Tämä olisi täydellistä yhteisvastuuta mikä ei toimi, mutta enemmän tuohon suuntaan kuin nyt.

        Jos vähän voisin ennakoida kuinka tässä käy, niin hassusti tässä käy. Nyt kaikkia suuria valuuttoja lisätään kiertoon elvyyttääksemme talouksia. Näin tehdään USD, Euron ja Jenin kanssa. Kiinan Remimbia taas lisätään jotta se ei vahvistuisi. Tämä tulee joskus aiheuttamaan reaaliomaisuuden hintojen nousun kuten pörssiosakkeiden ja asuntojen (seuduilla missä on nuoria). Palkkoja ei kuitenkaan nosteta samaan tahtiin kuin joidenkin tärkeiden tuotteiden hinnat nousevat niin tämä aiheuttaa kuplia. Joidenkin omaisuuserien hinnat nousevat kuplahintoihin. Tästä rahan lisäämisen noidankehästä kukaan ei uskalla irtaantua, mutta rahaa ei oikein usakalleta omistaa. Silloin yleistyy bitcoin tyyppinen valuutta minkä arvo nousee ja sen omistamista  tuetaan deflaatiolla. Pikkuhiljaa keskuspankkiraha katoaa kierrosta. Tämä on se hassu asia, eli juuri se mikä on keskuspankkirahan vahvuus eli se että sitä voidaan vapaasti lisätä kiertoon tulee tuhoamaan sen. Vahvuuteen se kuolee. Hassu tilanne.

      4. It ain’t over

        http://fsaraceno.wordpress.com/2013/05/05/it-aint-over-til-its-over/

        "The problem is that there is no sign that core countries like Germany will finally let their domestic demand expand. And yet, this is what is needed. Look at the following figure, comparing the EMU and the US performance from the peak of the crisis to the latest available data (the last quarter of 2012)"

        Ja samaan aikaan Saksan NGDP on mukavasti trendillä. On hetkiä kun todella mietin mitä vaikkapa Espanja tekee tässä klubissa. Sitten herään todellisuuteen:

        http://www.uusisuomi.fi/raha/58923-sauli-niinistolle-kansainvalinen-talouspalkinto

        Ehkä ne ovat yhtä hulluja Espanjassa.

      5. Äyks

        Inhoan Amerikan englantia.

        Itse asiasta en voi olla eri mietä. Minulle tulee mieleen yksi tietty taho, joka esilletuomistanne asioita tuo esille.

        Arvostan kuitenkin anonyymiteettiä. .

        P.S. Puskista huutelija "vierailija" on ns. OP. Dellatkoon se komea nuori herrasmies tämän vastauksen, jos kukaan muuta epäilee. 😉

      6.               Hyvä kirjoitus

                      Hyvä kirjoitus Henri Myllyniemi. Tuon Saksan ja Ranskan välit ovat kireämmät kuin ikinä. EKP on tehnyt kaiken mitä enää voi. Joku asioita myös seurannut lausahti, miksi euroalue rupesi säästämään ? rahat oli yksinkertaisesti loppu. EVM pitäisi triplata jos vielä jotakin olisi tehtävissä.  Sinulle Äyks . Mitä nautintoa toisen ihmisen kirjoituksen halventaminen sinulle tuo ? Säälittävä olet.                         

  2. Euromaiden ongelman ydin

    aiemmin on nähty, ettei uudistuksia saada etenemään juuri millään ilman markkinapainetta"

    Veikkaan, että paine palaa.

     

    T. Juha

  3. Luottamus?

    Mietin, että kun Portugali on saanut eurotukilainoihinsa pidennyksen 7,5:stä ensin 15:een ja sitten 22 vuoteen ja korkoakin on alennettu, niin mikä saa markkinat luottamaan maahan tässä 10 v:n joukkovelkakirjalainassa, vaikka sitten 5,7%:n korolla? Se on korkea maan ns. ahdinkoon nähden.
    Perustuuko se EKP:n lupaukseen ja noihin lainajoustoihin eli siihen, että muilla uskoa piisaa?

    1. Preemio on korkeahko

      Portugalin maksama preemio Bundeihin nähden on toki huomattava. Periaatteessa EKP:n viimekesäisellä lupauksella Draghin "puhui korot alas".

      Ilmitullut kuponkikorko yrittää nyt saada markkinaehtoisen hinnoittelun Draghin puheiden, Portugalin talousnäkymien ja monen muun muuttujan suhteen.

Comments are closed.

Related Posts