Tapiola nostaa Suomen talouden kasvuennustetta vuodelle 2012 yhdellä prosenttiyksiköllä -0,5 prosenttiin. Talous ajautuu taantumaan vuoden jälkimmäisellä puoliskolla, mutta maltillinen kasvu alkaa vuoden 2013 alusta. Euroopan kriisi hallitsee talousuutisia, mutta Tapiola Varainhoidon pääekonomistin Jari Järvisen mukaan euroalue pysyy koossa ja tiivistyy. Maailmantaloudessa finanssikriisin jälkeinen maltillinen elpyminen etenee, mutta hitaasti.

Tapiola nostaa Suomen kuluvan vuoden kasvuennusteen -0,5 prosenttiin (-1,5 joulukuussa 2011).

  ”Bruttokansantuotteen lähtötaso vuodelle 2012 oli huomattavasti ennakoimaamme korkeampi. Vuoden 2011 jälkipuoliskolla Suomen talouskasvu säilyi odotuksiamme nopeampana ja myös kasvuluvut tämän vuoden ensimmäiseltä neljännekseltä olivat vielä yllättävän hyvät. Odotamme kokonaistuotannon kääntyvän kuitenkin laskuun vuoden toisella neljänneksellä ja suhdannepohjan ajoittuvan tulevan vuodenvaihteen tietämille”, arvioi pääekonomisti, Tapiola Varainhoidon apulaisjohtaja Jari Järvinen Tapiolan kesäkuun suhdannekatsauksessa. 

Suomen taloudessa suhdannekäänteet tapahtuvat noin puolen vuoden viiveellä muihin teollisuusmaihin verrattuna. Maltillinen elpyminen käynnistyy vuoden 2013 alkupuolella, mutta tältä vuodelta siirtyvä negatiivinen kasvuperintö alentaa vuositason kasvulukuja.

”Odotamme edelleen kokonaistuotannon kasvavan vuonna 2013 ainoastaan 0,5 prosenttia”, Järvinen sanoo.

Kotimaiset veroratkaisut ja vahva kulutuskysyntä kiihdyttävät Tapiolan ennusteen mukaan inflaation tänä vuonna jo 2,7 prosenttiin. Taantuma hidastaa jatkossa kuluttajahintojen nousua. Inflaatioennuste vuodelle 2013 on 1,5 prosenttia.

Jos globaali investointikysyntä pysyy vaisuna ja kääntyy euroalueen velkakriisin vuoksi merkittävään laskuun, teollisuus voi joutua edelleen vähentämään huomattavasti työvoimaa Suomessa. Tapiola pitää kuitenkin työttömyysasteen ennusteen ennallaan 8,5 prosentissa tälle vuodelle ja 9,0 prosentissa vuodelle 2013.

Euroopassa kehitys kulkee kohti talous- ja rahaliittoa

Maailmantaloudessa finanssikriisin jälkeinen maltillinen elpyminen etenee, mutta hitaasti. Kehittyvissä talouksissa kasvu jatkuu, ja Yhdysvalloissa kehitys on ollut jopa odotettua vahvempaa. Suurimmat riskit liittyvät tällä hetkellä Euroopan rahaliiton hajoamiseen, kansainvälisen talouden odotettua heikompiin uutisiin ja Kiinan talouden jyrkkään pudotukseen.

Jari Järvisen mukaan on todennäköistä, että euroalue pysyy koossa ja tiivistyy nykyisestä. Kehitys kulkee asteittain kohti talous- ja rahaliittoa.

”Velkakriisi levenee ja syvenee. Espanja on tuorein uhri. Jos tähän ei löydetä uskottavia lääkkeitä, vaarana on, että Euroopan rahaliitto hajoaa. Me uskomme kuitenkin, että rahaliitto pikemminkin tiivistyy, sillä euro on kaikkien yhteinen etu”, Järvinen sanoo.

Euroopan keskuspankki laskee ohjauskoron lähelle nollaa ja joutunee lopulta kasvattamaan ongelmamaiden valtionlainaostoja merkittävästi nykytasolta ja on siten merkittävä osa velkakriisin ratkaisua. Kokonaisuutena korot pysyvät alhaisina tarkastelujaksolla, ja erkanevat entistä enemmän talouden perustekijöistä.

Kehittyvien talouksien riskinä on myös Euroopan velkakriisi. Eurooppalaiset pankit ovat yritysten tärkeitä rahoittajia ja mahdollinen luottolama heijastuisi vahvasti erityisesti Itä-Eurooppaan mutta myös muualle kehittyviin talouksiin.

Pitkän aikavälin sijoittajalle hyvä aika ostaa osakkeita

Sijoittajan kannalta aika on erittäin haastava.

”Aidosti pitkän aikavälin sijoittajan kannattaa nyt ottaa lisää riskiä. Lyhyen ajan riskit ovat kuitenkin koholla, mistä syystä olemme sijoitusstrategiassamme laskeneet aktiiviset riskit suhteessa vertailuindeksiin nollaan, eli suosittelemme osakesijoituksille normaalipainoa. Korkosijoituksissa valtionlainojen korot ovat ennätyksellisen alhaalla eivätkä siksi houkuttele. Me painotamme edelleen yrityslainoja ja kehittyvien markkinoiden korkosijoituksia”, Järvinen sanoo.

Korkosijoittajan kannattaa edelleen välttää Etelä-Euroopan valtionlainamarkkinoita ja osakesijoittajan huolehtia siitä, että valuuttamääräisten sijoitusten osuus osakesijoituksista on riittävän suuri.

Eurokriisi heijastuu Suomen asuntomarkkinoihin

Matalat korot, kohtalaisen hyvä työllisyystilanne ja ansioiden nousu ovat pitäneet yllä asuntojen hintojen nousua alkuvuonna. Asuntomarkkinoita on kuitenkin aiempaa vaikeampi ennustaa.

”Selvimmin eurokriisin ratkaisemattomuus vaikuttaa asuntomarkkinoihin psykologisesti kotitalouksien työllisyysnäkymien ja yleisen kuluttajaluottamuksen heikkenemisen kautta. Synkimpien uhkakuvien toteutuessa alhainen korkotaso ei yksinään riittäisi pitämään asuntojen hintoja nykytasolla. Toisaalta pitemmällä tähtäimellä kysyntää vastaamaton uudistuotanto ylläpitää nykyhintatasoa kasvukeskuksissa”, arvioi Kiinteistö-Tapiolan toimitusjohtaja Vesa Immonen.

Asuinrakennusten rakennusluvat vähenivät Tilastokeskuksen mukaan vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana lähes viidenneksen edellisvuodesta. Uudiskohteiden aloitukset olivat myös yli 18 prosentin laskussa viime vuoteen verrattuna. Asuinrakennuksia valmistui vuoden ensimmäisen kolmen kuukauden aikana 14,5 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2011 vastaavana ajankohtana. Rakennusteollisuuden ennusteen mukaan tänä vuonna aloitetaan noin 28 000 asunnon rakentaminen, mikä olisi yli 10 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2011 aikana.

Asuntorakentaminen on selvästi vähentynyt ja lähiaikojen näkymiin vaikuttavat erityisesti talouden yleiset näkymät ja kuluttajien luottamuksen kehittyminen.

Jari Järvisen haastattelu: