Johdanto

TTC:n (Technical Traders Club) toukokuun kuukausikokouksessa 12.05.2014 piti Hannu Penttinen, Operandi Oy, esityksen aiheesta "Tärkeimpien talousalueiden korkomarkkinoiden ennustama tuleva korko- ja talouskehitys".

Ohjauskorot ja lyhyet korot

Keskuspankki säätelee ohjauskorkoa talouden syklien ja odotusten mukaan. Keskuspankit ovat kuitenkin useinmiten päätöksissään reaktiivisiä eikä proaktiivisia. Ohjauskorot (EKP, FED ja BOE) ovat pohjilla, Lyhyet markkinakorot (3 kk euribor, 3 kk usd libor ja 3kk gbp libor) ovat ennätyksellisen alhaalla. Korkomarkkinatrendeissä lasku on päättynyt tai päättymässä. Euroalueella on ollut negatiivinen reaalikorko vuosina 2013–2014. Selkeätä korkojen nousupainetta ei ole vielä nähtävissä, vaikka talouskehitys on globaalisti elpymään päin. Esimerkiksi hyvin matala 3 kk euribor ei näytä uskovan taloustilanteen paranemisen.

Talouskasvuennusteet

Ekonomistit ja poliitikot ennustavat Euroalueen vuosien 2012 ja 2013 talouslaman kääntyvän 1 – 1,5 % talouskasvuksi vuosina 2014, 2015 ja 2016. Inflaation sensijaan odotetaan olevan vaatimatonta 1:n %:n luokkaa vuosina 2014 ja 2015 Euroalueella. Inflaatiota lähteekin syntymään vasta kun elvytysraha lähtee kiertämään taloudessa.
USA:ssa on saatu agressiivisella elvytyksellä aikaan reaalista talouskasvua vuosien 2008 ja 2009 finanssikriisin jälkeen jo vuodesta 2010 alkaen ja myös työttömyys on lähtenyt siellä selkeään laskuun vuoden 2010 jälkeen. Myös Isossa-Britanniassa on harjoitettu agressiivista elvytystä ja saatu aikaan reaalista talouskasvua vuodesta 2010 alkaen, jonka ennustetaan jatkuvan vuosina 2014 – 2016 kohtuullisen hyvällä noin 2,5 %:n vuositasolla.

Euroalueen talous on elpynyt selvästi pahoista finanssikriisivuosista ja USA:n elpymisen ennustetaan jatkossa vetävän Euroalueen perässään nousuun. Kuitenkin Euroalueen ensimmäinen elpyminen vuosina 2010-2011 tyssäsi vuosina 2012-2013 kuin seinään. Työttömyys ei ole Euroalueella lähtenyt USA:n lailla laskuun, vaan on Euroopassa kasvanut vuodesta 2009 alkaen. EKP ei ole lähtenyt USA:n ja Ison-Britannian lailla agressiiviseen elvytykseen. Nyt vuosina 2014 -2015 oltaisiin kuitenkin ennusteiden mukaan menossa kohti parempia, vaikkakin vielä vaatimattoman, talouskasvun aikoja. Konsensusennusteiden luotettavuus on perinteisesti kuitenkin heikkoa.

Pitkät korot, swap, FRA

Korkotaso linkittyy aina jollain tavalla talouskasvuun ja inflaatioon / inflaatio-odotuksiin. Aivan suoraa matemaattista suhdetta ei ole olemassa, mutta linkki on selkeä ja luonnollinen.
Valtionlainojen pitkät korot (10 v.) ovat nyt mailmassa erittäin matalalla, kun verrataan viime vuosikymmeniin. Korkeimmillaan ne ovat Kreikassa noin 6 %:n paikkeilla ja matalimmmillaan Japanissa ja Sveitsissä 0,6 %:n ja 0,8 %:n paikkeilla. Esimerkiksi Saksan 10:n vuoden valtionlainan tuotto on pudonnut vuoden 2002 noin 5:n %:n tasoilta nykyiselle noin 1,5 %:n tasoille. Eli pitkiin korkoihin viime vuosina sijoittanut on menestynyt melkoisen hyvin.

Euroalueen swap-käyrästä näkee, että korkosuojausten hintataso pysyy alle prosentissa aina kuuteen vuoteen saakka. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lyhennysvapaan bullet-lainan voi suojata 6 kk euribor-korosta kiinteäksi em. hintatasoon. Erikseen velallinen maksaa luonnollisesti tuon päälle rahoittajan asiakaskohtaisen marginaalin. Swap-käyrän mukaan hyvin heikkoa kasvua tai taantumaa jatkuisi siten vielä siis useampi vuosi ennenkuin talouskasvua alkaisi kehittyä Euroalueella.Viiden vuoden swap on myös pudonnut finanssikriisin 2008 noin 5:n %:n tasoilta alle 1:n %:n tasoille ja sen % arvo näyttää ilmeisesti rakentaneen pohjan. Mutta viiden vuoden swap käyrässä ei ole nähtävissä mitään nousuyritystä, eli swap-markkinoilla ei näytä olevan uskomusta siitä, että elpymistä olisi Euroalueella käynnissä.

Vuoden 2016 3 kk euriboriin sidottu FRA on pudonnut vuoden 2011 noin 4:n %:n tasoilta noin 0,5:n %:n tasoille ja on kesäkuun 2016 FRA käyrän mukaan kulkenut viimeisen kolmen vuoden aikana melkein koko ajan talouskasvuodotusten suhteen huonompaan suuntaan. (FRA = forward rate agreement = on osapuolien välinen futuurisopimus, jossa on sovittu korosta, joka maksetaan tulevaisuuteen sovittuna pättymispäivänä ja joka on sidottu lyhyeen korkoon esimerkiksi 3kk euriboriin). Eli FRA-markkinan mukaan 3 kk euribor olisi noin 0,5 % noin kahden vuoden kuluttua, kun se nyt on noin 0,33 %. Euroalueen korkomarkkinoiden kasvuodotus on siten hälyttävä ja povaa mahdollisesti Euroopalle Japanissa nähtyä tietä, eli hyvin hidasta talouskasvua tai taantumaa.

USA:ssa ja Isossa-Britanniassa ovat sensijaan 10:n vuoden korot alkaneet nousta vuodesta 2013 alkaen ja USA:n kymmenen vuoden korko oli esityksen aikoihin noin 2,63 % ja Ison-Britannian kymmenen vuoden korko oli noin 2,73 %. Sensijaan esimerkiksi Saksan 10:n vuoden valtionlainan tuotto on pudonnut vuoden 2002 noin 5:n %:n tasoilta nykyiselle noin 1,5 %:n tasolle. Saksa. Lisäksi ovat Ison-Britannian ja USA:n swap – käyrät kulkeneet noin vuoden verran melkein koko ajan talouskasvuodotusten suhteen parempaan suuntaan. Ja Ison-Britannian FRA – 3 kk libor käyrä on kulkenut noin puolentoista vuoden ajan trendinomaisesti nousevaa 3 kk libor korkoa ennakoivaan suuntaan.

Japanin 10:n vuoden korot ovat laskeneet hyvin alas noin 0,6:n prosentin tasoille siten, että siellä on vaikea nähdä mitään selvää talouskasvuodotusta ja Japanin talouspolitiikkakin, jossa deflaatiota pyritään estämään, on poikkeuksellista mittakaavaltaan.

Inflaatio

Kun verrataan inflaatiota maailman maissa vuosina 1984, 1994 ja 2014 niin nähdään, että inflaatiotrendit ovat nyt historiallisesti erittäin matalilla tasoilla. Vuonna 2014 ne ovat korkeimmillaan esimerkiksi Turkissa 9,3 %, Venäjällä 7,3 % , Indonesiassa 7,2 %, Intiassa 6,2 % ja Brasiliassa 6,2 % ja pienimmillään esimerkiksi Euroalueella 0,7 % ja Saksassa 1,3 %. Sensijaan vuonna 1994 nähtiin Brasiliassa 3800 %:n, Venäjällä 539 %:n, Turkissa 107 %:n ja Saksassa 2,7 %:n inflaatiot. Vuonnakin 1984 nähtiin Brasiliassa 182 %:n, Turkissa 62 %:n ja Ranskassa 8 %:n ja Japanissakin 2 %:n inflaatiot.

Inflaatiota voidaan saada aikaiseksi kovalla talouskasvulla tai painamalla lisää rahaa. Esimerkiksi USA ja monet muutkin velkaiset valtiot pyrkivät inflatoimaan suuret valtionvelat.

Johtopäätökset

Talouskasvun nihkeä vaihe on finanssikriisin jälkeen kestänyt kestänyt kohtuuttoman kauan Euroalueella. USA:ssa on saatu agressiivisella elvytyksellä aikaan reaalista talouskasvua finanssikriisin jälkeen vuodesta 2010 alkaen ja myös työttömyys on lähtenyt siellä laskuun vuoden 2010 jälkeen.

FRA – käyrät Euroalueella ja USA:ssakin, ovat olleet ja ovat lähivuosina huolestuttavan tasaiset, poikkeuksena Iso-Britannia, mikä ennakoi ainakin Euroalueelle hyvin heikkoa talouskasvua tai taantumaa pariksi lähivuodeksi.

Euroalueen korkomarkkina ennustaa ”tasaista” korkoa kahdeksi vuodeksi eteenpäin. Korkomarkkinoiden ollessa oikeassa, niin tulemme Euroalueella elämään 5+ vuotta hitaassa talouskasvussa. Tosin korkojen ollessa alhaalla on myös WACC (weighted average cost of capital) alhainen, mikä voi tehdä hyvää osakemarkkinoille. Korkojen pitäisi kuitenkin lähteä nousemaan, jotta taloudella olisi edellytykset kestävälle kasvulle.