Maailmantalouden tila ja näkymät ovat heikentyneet nopeasti kesän aikana. Länsimaiden velkakriisi on johtanut kasvavaan epävarmuuteen rahoitusmarkkinoilla, mutta myös teollisuuden näkymien oleelliseen synkkenemiseen.

Saksassa keskeisten teollisuusalojen saamat uudet tilaukset ovat kääntyneet laskuun. Samaa ennakoivat alustavat tiedot Yhdysvaltain teollisuudesta elokuussa. Kaikki tuoreet tiedot talouden kehityksestä ennakoivat taantumaa. Suomen vienti on tällä hetkellä vuositasolla yli 20 miljardia euroa pienempi kuin ennen talouskriisiä.

Suomen teknologiateollisuuden alkuvuosi kehittyi vielä noususuuntaan, vaikkakin hyvin epäyhtenäisesti toimialojen ja yritysten välillä. Alan liikevaihto on tällä hetkellä lähes viidenneksen ja tavaravienti kolmanneksen pienempi kuin ennen talouskriisiä syksyllä 2008. Nyt näköpiirissä on uusien tilausten väheneminen ja uudelleen heikkenevä työllisyyskehitys.

Työmarkkinaratkaisut työllisyyden ja kilpailukyvyn tueksi

Hallitusohjelmaan on kirjattu kunnianhimoiset tavoitteet työllisyyskehitykselle. Niiden saavuttaminen edellyttää, että tulevat työmarkkinaratkaisut ja työvoimakustannuskehitys mitoitetaan Suomessa toimivan vientiteollisuuden kilpailuedellytysten perusteella. Tämä koskee vientiteollisuuden ohella koko suomalaisen yhteiskunnan kustannuskehitystä.

– Talouskasvun hidastuminen tai pysähdys kiristää entisestään kilpailua uusista tilauksista. On selvää, että tässä tilanteessa meidän on mitoitettava tuleva kustannuskehityksemme työllisyyden, ei inflaation lähtökohdista, painottaa Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen.

Turusen mukaan vientiteollisuuden kannalta keskeisten kilpailijamaiden kehitys on ainoa relevantti vertailukohta. Lisäksi nopeasti kehittyvien maiden haastetta ei saa unohtaa.

Työmarkkinaratkaisujen tulee Turusen mukaan mahdollistaa ja heijastaa aidosti eri yritysten ja suomalaisten työpaikkojen toisistaan poikkeavaa kilpailuasemaa sekä tuottavuus- ja kannattavuuskehitystä. Yrityskohtaisella painotuksella voidaan lisätä palkkauksen mitoitusta ja kannustavuutta siten, että tuottavuus ja työssä viihtyvyys paranevat.

Palkkainflaatioon ei ole varaa

Euroopan epävarmassa taloustilanteessa ja globaalin rakennemuutoksen paineissa kotimaiseen palkkainflaatioon ei yksinkertaisesti ole varaa.
– Vientiteollisuus on joka päivä kiinni kansainvälisen kilpailun valtimolla. Se tuo puolet hyvinvointivaltiomme rahoituksesta. Tämä tulovirta muodostuu tiukasti kilpailutettujen tarjouskilpailujen voittojen kautta, toteaa Turunen.

Työntekoa ja sen lisäämistä rasitetaan edelleen ankaralla verotuksella. Todellisuudessa ansiotulojen verotus tulee ilman uusia päätöksiä nousemaan, kun kunnallisverotus kiristyy ja eläkemaksuja korotetaan.

– Hallituksen ilmoitus valmiudesta veroratkaisujen uudelleen arviointiin maltillisten työmarkkinaratkaisujen seurauksena on luonnollisesti ehdollinen. Sen toteutuminen edellyttää heikentyneen talouskehityksen ottamista huomioon sekä aitoa vastuunkantoa kustannuskehityksestä ja työllisyydestä kaikissa neuvottelupöydissä, painottaa Turunen.

Ensi vuoden budjettiesitys ei vastaa haasteisiin

Teknologiateollisuuden arvion mukaan valtiovarainministeriön budjettiesityksestä puuttuvat täysin välineet, joilla uhkaavaan taantumaan voitaisiin vastata. Itse asiassa budjettiesitys ei sisällä edes niitä muutamia työllisyyttä ja kasvua edistäviä toimia, jotka hallitusohjelmaan erikseen kirjattiin vuosittaisina kasvupanostuksina.

Suomen menestys edellyttää ylivoimaista osaamista ja kansainvälisesti kilpailukykyistä korkeakoulujärjestelmää. Aalto-yliopistolla on tässä kansallinen erityistehtävä.

– Budjettiesityksen mukaan Aallon rahoitus olisi ensi vuonna 30 miljoonaa euroa alemmalla tasolla kuin sen oletettiin olevan. Teknologiateollisuus on vahvasti sitoutunut Aalto-yliopiston kehittämiseen ja nostamiseen kärkitason yliopistoksi. Tältä osin hallitus näyttää tehneen täydellisen suunnanmuutoksen, ihmettelee Turunen. Myös ns. tutkimusinfraan sekä koulutukseen hallitusohjelmassa sovitut lisäykset näyttävät puuttuvan budjettiesityksestä melkein kokonaan. Nämä ovat äärimmäisen huolestuttavia signaaleja uusia investointeja harkitseville yrityksille, Turunen jatkaa.

Kilpailukyvyn ja viennin kannalta olennaista on se, että suomalaisyrityksille olisi tarjolla vähintään samantasoinen vientirahoitusjärjestelmä kuin kilpailijamaissa. Tältä osin hallitusohjelmaan on kirjattu oikeat linjaukset viennin rahoituksen riskinottokyvyn lisäämisestä ja kansainvälisestä kilpailukyvystä. Nämä muutokset on saatava voimaan pikaisesti.

Teknologiateollisuus haluaa muistuttaa hallitusta myös hallitusohjelmaan selkeästi kirjatusta energiaintensiivisen teollisuuden verorasituksen pudottamisesta EU-säännösten sallimalle vähimmäistasolle. Tämä veromuutos on saatava koskemaan jo vuotta 2012.

– Toteutetut energiaverojen korotukset ovat lisänneet energiaintensiivisen teollisuuden kustannuksia merkittävästi aikana, jolloin kysyntänäkymät ovat muutenkin epävarmat eikä kohonneita energiakustannuksia ole mahdollista sisällyttää kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten tuotteiden hintoihin, toteaa Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen.