Terveydenhuoltojärjestelmämme uskoo ihmisen olevan reppana, jonka puolesta valtiovallan tulee tehdä päätökset

EVA Pamfletti Seitsemän syytä sairauteen – Miksi terveydenhuolto ei toimi puolustaa potilaan, asiakkaan, kansalaisen ja veronmaksajan oikeuksia. Se ruoskii julkisen terveydenhuollon toteutusta ja perustelee, miksi siihen tarvittaisiin muutoksia ja esittää suuntaviivat muutoksille.  Se herättää ajattelemaan ja tekemään toisin.  Tässä muutamia yksittäisiä poimintoja:

  • Terveydenhuoltojärjestelmämme uskoo ihmisen olevan ympäristönsä vietävissä oleva reppana, ja on paras, että viisas valtiovalta tekee päätökset niin terveyspalveluissa kuin muissakin asioissa.
  • Jos kaikki sariraanhoitopiirit järjestäisivät asiansa samalla tavalla kuin parhaat olisi säästö useita miljardeja. Miksi näin ei tehdä?  Koska ei huvita eikä ole kannustinta.
  • Julkisen terveydenhuollon motto: Potilaan aika on ilmaista ja lääkerin kallista. On saman tekevää miten kauan potilas jonottaa.
  • Jos moralisoidaan voittoa tuottavia terveyspalvelualan yrityksiä pitää moralisoida myös lääkereitä ja sairaanhoitajia, jotka ottavat palkkaa eivätkä tee työtään hyvää hyvyyttään.
  • Suomen terveyshuollon motto:  Potilas ei pysty tekemään valintoja. Julkiseen tuottajaan hän voi luottaa.
  • Jos raha seuraa potilasta, niin silloin potilasta on syytä kuunnella.
  • Miksi ihmisen nälällä saa tehdä bisnestä, mutta terveydellä ei?

ja muutkin dokumentin lähtökohdat ovat kuin talousliberalismin oppikirjasta

  • Jos lääkeri saa maksun suorietetusta toimenpiteestä, syntyy hänelle kannustin tehdä paljon toimenpiteitä.
  • Budjrettirahoitus ja virkapalkka luovat tilanteen, jossa ei ole keppiä eikä porkkanaa
  • Jos yksityinen palveluntuottaja tekee virheen ja joutuu asiakkaan silmissä huonoon valoon, on hänen pikimmiten korjattava virheensä. Muuten business karkaa. Julkisella ei ole tätä ongelmaa.
  • Jos terveyspalveluiden tuotanto jää monopoleihin niin ei ole kilpailun luomia kannusteita parantaa palvelua. Köyhät kärsii ja hyväosaiset käyttävät kilpailtujen markkinoiden parempia palveluita.
  • Vanhuspalveluun vaaditut hoitajamitoitukset perustuvat oletukseen, että sama resurssimäärä tuottaa aina saman vaikutukseen. Mitään ei ole kehitettävissä.
  • Voiton tavoittelijan ahneutta hillitsee parhaiten toinen ahne. Jos kilpailu on avointa, saa huonosta laadusta rangaistuksen.

Teoksen on kirjoittanut ryhmä, johon kuuluvat Aalto-yliopiston tuotantotalouden professori Paul Lillrank, PricewaterhouseCoopers’n terveydenhuollon asiantuntijapalvelujohtaja Karita Reijonsaari, Nordic Healthcare Groupin konsultti Petri Heikkilä, sekä lääkärinä ja terveydenhuollon konsulttina toimiva Katariina Silander.

2 thoughts on “Terveydenhuoltojärjestelmämme uskoo ihmisen olevan reppana, jonka puolesta valtiovallan tulee tehdä päätökset

  1. Suomi – markkinatalouden kehitysmaa

    * Miksi ihmisen nälällä saa tehdä bisnestä, mutta terveydellä ei?

    Erinomainen kysymys! Ehkä vasemmiston pitäisi vaatia valtion päivittäistavarakauppamonopolia. Aikaa myöten S-ryhmästä sellainen muodostuukin. Itäisessä Suomessa  markkinaosuus on jo reippaasti yli 50% ja  edelleen vahvassa kasvussa muuallakin. Kun kaikki suomalaiset on varustettu vihreällä "asiakasomistajakortilla" ja markkinaosuus tästä vielä tuplaantunut, olemme tuossa tavoitetilassa.

     

     

Comments are closed.

Related Posts

"Minä voinkin ottaa nämä rahat"
Yhteiskunta

Mikro- ja makrotason horisontaaliset tulonsiirrot

Terve yhteiskunta pitää huolta kaikista jäsenistään. Siihen tarvitaan myös tulonsiirtoja. Perinteisesti oikeistossa tulonsiirtoja pyritään kutistamaan kun taas vasemmistossa niitä halutaan lisätä. Tulonsiirrot ovat tarpeellisia, mutta

Sijoittaminen

Suomalaisten yritysten tunnusluvut löytyvät piksun työkalut valikosta

Suomalaisten yritysten tunnusluvut on laskettu valmiiksi piksun TYÖKALUT -> ARVOSTUSKERTOIMIA sivulle:

S/P%  =  (S)ales per (P)rice.    Liikevaihto suhteessa markkina-arvoon (milj.) prosentteina. Joidenkin yritysten tekemä lisäarvo

Yhteiskunta

Yrittäjästatuksella (esim toiminimellä) toimimista helpotetaan ja sähköiset alustat voivat tarjota yrittäjästatuksella toimiville urakoita

Euroopan unioni on säätänyt alustatyödirektiivin, jonka mukaan alustatyötä (ja muita urakoita) tulee voida tehdä niin yrittäjänä kuin työsuhteessakin.

Monet maat, kuten Suomi, ovat pyrkineet pakottamaan kansalaisiaan

Sijoittaminen

Euroopan keskuspankin mukaan kulta on hyvä arvon säilyttäjä silloin kun ajat ovat levottomat

Euroopan keskuspankki kertoo raportissaan sijoittajille tärkeää informaatiota kullan soveltuvuudesta sijoitusinstrumentiksi:

Fyysinen kulta on antanut hyvää suojaa osakemarkkinoiden volatiliteettiä, talouspolitiikan äkkikäänteitä ja geopoliittisia riskejä vastaan.
Turvallisimpia