Tilannearvioni

Sijoittaminen Talous Yhteiskunta

1)Kun brittien puol.min. Ben Wallace sanoi Niinisalossa yli kuukausi sitten 4.5. 2022, että ”Britain will do “whatever necessary” to protect Finland” totesin itselläni olevan yksi muuttuja vähemmän tulevaisuusskenaarioissani. Boris Johnson antoi myöhemmin vahvistuksensa, jopa yli Naton jäsenyyshaun. (“We are steadfast and unequivocal in our support to both Sweden and Finland and the signing of these security declarations is a symbol of the everlasting assurance between our nations. These are not a short term stop gap, but a long term commitment to bolster military ties and global stability, and fortify Europe’s defences for generations to come.”)

En jaksa vähääkään murehtia Turkin ilveilyä, kun USA:kin viimein antoi samansisältöisen lausuman – maaliskuussahan Niinistön vierailun aikaanhan se selvästikään ei sitä tehnyt. Suomen turvallisuuden tuki on nyt ja jatkossakin em. suurvalloissa, ei Turkissa ja britit ovat asiassa olleet kiitettävän aloitteellisia.

2) Putinin terveys ei kiinnosta tippaakaan. Ei hän ikuisesti elä, mutteivät kaikki neuvostojohtajatkaan mitenkään terveyttä uhkuneet ja samanlaisia nuijia oli aina tilalle tulossa sankoin joukoin. Putinin seuraaja tuskin on mikään pullantuoksuinen liberaali, kaikki muu on pelkkää läntistä toiveajattelua.

3) Sotia on helpompi aloittaa kuin lopettaa. En usko rauhaan Ukrainassa, sillä sodan osapuolien liian moni kansalainen on kuollut ja liian monen johtajan itsetuntoa on pikkuisen raapaistu.

4) Läntiseen maailman talouspolitiikkaa ei olisi voinut huonommin hoitaa, vaikka asialla olisi ollut se kuuluisa tikkaa heittävä apina.

Koko 2000-luku on ”elvytetty”, koska aina on ollut jotkut vaalit tulossa, jonka takia mitään takapakkia ei saanut näyttää. Ja elämä on ollut kohtuuttoman helppoa. Kylmän sodan päättyessä puolustusmenot laskivat, kaikki mahdollinen tuotanto siirrettiin Aasian halpamaihin ja lännessä keskityttiin ”sijoittamaan” velkarahalla. Suomen erityinen ongelma 2000-luvun alussa oli se, että juuri silloin väestön huoltosuhde oli poikkeuksellinen hyvä, koska lapsia oli vähän. Nyt tulee kääntöpuoli: vanhuksia on paljon ja nuoria työntekijöitä vähän.

Korkojen laskeminen nollaan oli täysin älyvapaa ratkaisu, vaikka pörssikursseja hetkellisesti ”elvyttikin”. Rahalla pitää aina olla hinta ja tuotto. Muutoin pääomaa päätyy järjettömiin hankkeisiin, koska tuottoa haetaan riskejä kaihtamatta. Rahamarkkinoitten tehtävä on pääomien rationaalinen allokointi ja juuri se tehtävä 2010-luvulla katosi.

Mitään taitoa ei sijoittamisessa vaadittu missään vaiheessa 2010-luvulla. Jos joku olisi keksinyt lanseerata oravannahat uusimpana virtuaalivaluuttana, varmaan niittenkin hinnat olisivat nousseet. Ja oravannahat sentään lämmittävät!

Vanha kansa sanoi, että hyvinä aikoina pitää varautua pahan päivän varalle. Voi tulla kulkutauteja, sotia, taloussotia, ympäristökatastrofeja, talouslamaa ja ties mitä.

Ja nyt kun tuo kaikki on saatu, nyt korkoja nostetaan. Tuossa, vasta helmikuussa tekemässäni tekstissä kauhistelin ”asiantuntijoiden” vähättelyä linkki 1  ja 2. Silloin oletin korkojen kaksinkertaistuvan eli nousevan AIVAN KAUHEAN PALJON. Täytyy tarkistaa pohdintaani. Entä jos korot KOLMINKERTAISTUVAT?

Voi myös kysyä, lakkaako inflaatio eli Ukrainan sota sillä, että Lagarden täti on oikein vihainen, suuttuu oikein tosissaan ja nostaa korkoja ihan kauhean paljon?

5) Vuosien aikana olen aina muistuttanut likvidien talletusten eduista, korkoahan niille on koko ajan maksettu. Muistutukseni on hukkunut markkinahälyyn, taas on ollut uusi ohjelmistokehittäjä listautumassa. Jos sen osakkeita saa sadalla eurolla (100 €) ja saa myytyä 110 eurolla, voittoahan siitä tulee. VAUDE!

Korot tuskin nousevat niin paljon, ettei hyviä osingonmaksajia kannattaisi omistaa. Moni yritys jo EU:ssakin jakaa osinkoa ainakin kahdesti vuodessa eli myös syksyllä.

6) En olisi siten kauhean huolissani esim. teleoperaattoreista eli business as usual. Enemmän olisin huolissani rakentajista, alan rahoittajista ja aivan erityisesti asuntosijoittajista.

Olen tähän mennessä tehnyt 40 asuntokauppaa. Ostaminen 1996-7 oli melko hyvä idea. En jaksa ollenkaan väykyttää, mutta tuohon keskusteluun lisäisin, että kaikki luulevat ostavansa kämpän ”hyvältä alueelta”, vaikka suuri osa suomalaisista asuu muuttotappioalueella. Lopuista suuri osa asuu slummiutuvalla alueella. Ei Jakomäkeä, Itä-Helsinkiä, Varissuota, Pernoa, Pansiota ja Laustetta rakennettu tarkoituksellisesti slummeiksi, mutta sellaisiksi ne päätyivät.

7) Koko 2020-luku on ollut markkinoilla hermostunutta koronan, Kiinan, Venäjän ja inflaation takia. Volatiliteetin kasvua pidän itse henkilökohtaisesti lähinnä hyvänä asiana. Ei ainoastaan laskut jyrkkene, vaan myös nousut. Lisäksi markkinoilla on joka ainoa päivä yleisen trendin poikkeuksia. Esim. viime viikolla Alma, Sanoma ja Huhtamäki nousivat mielestäni epäloogisesti. Koska ko. firmojen osingot eivät ole huippua, ohensin niitten kaikkien omistustani. Likviditeetistä huolehtiminen tulee minulla sijoittamisessa aina ennen kaikkea muuta.

Ja kuten alempana luki: myrskyt päättyvät aikanaan.

strategia

One thought on “Tilannearvioni

  1. Mielentkiintoinen havainto ”Volatiliteetin kasvua pidän itse henkilökohtaisesti lähinnä hyvänä asiana. Ei ainoastaan laskut jyrkkene, vaan myös nousut.”

    Tämän havaitsemasi, ja markkinoilla havaittavan ilmilön mahdolliset taustasyyt eivät olleet minulle aivan itsestään selviä. Yhtä taustasyytä ajattelin koittaa jossain vaiheessa ruotia artikkelin muodossa.

Vastaa

Related Posts

M2-rahavaranto EU:ssa
Yhteiskunta

Ylilyöntien aikakausi?

2020-luku on alkanut monessa mielessä ikävästi. Suomessa vuosikymmen alkoi vähälumisimmalla talvella yli vuosisataan, mikä nosti ilmastonmuutoskeskustelua hetkeksi pöydälle. Talven vähälumisuus jäi kuitenkin huomionaiheena nopeasti taka-alalle,

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com