Tilastoja, otoksia sekä johtopäätöksiä, osa 2

 

Olemme käsitelleet jo otoksen ottamista joukosta. Meidän kauppoja, olkoon ne mitä hyvänsä, ovat vain otoksia suuremmasta joukosta eli koko pörssiavaruudesta. Siksi, vaikka käyttäisimme markkinaneutraaleja strategioita, mikään ei ole markkinoista riippumattomia, koska strategiat rakennetaan markkinoista. Tilastollisesti emme voi sanoa juuri mitään 100 % varmuudella vaan ainoastaan todennäköisyyksiä. Yhden kerran voi aina onnistua vaikka kuinka epätodennäköisessä tapahtumassa, voittaahan joku viikoittain Lotossakin. Kun keinotelijan tilanne ei ole yhtä epätoivoinen kuin lottaajan, koska hänen sattumanvarainen voittotodennäköisyys on lähellä 50%, niin meillä täytyy tulla jokaisella jaksolla useampia kauppoja jotta saamme järkeviä tuloksia. Mitä suurempi on tuottojemme tuotonheilunta ja mitä lähempänä tuotto on satunnaista tuottoa, sitä todennäköisemmin aitoa ylituottoa ei ole. Kyseessä on sama kuin jos arvioisimme Suomen sukupuolijakaumaa otoksen kautta. Ottaisimme jollakin menetelmällä yhden ihmisen ja ensimmäinen valittu ihminen olisi nainen. Voimme tehdä tästä vähintään kolme erilaista oletusta.

1.       Suomessa ei asu pelkkiä miehiä

2.       Valitsimme vain sattumalta naisen

3.       Käytämme jotain otoksen valintamenetelmää jolla valitsemme vain naisia.

Kun valitsemme toisen Suomen kansalaisen ja taas saamme naisen, niin varmuutemme naisten enemmyydestä kasvaa. Emme kuitenkaan rehellisesti kahdesta satunnaisesta naisesta vielä voi sanoa että kaikki asukkaat maassamme ovat naisia tai että edes enemmistö on naisia. Emme voi sanoa sitäkään, että meillä on hieno menetelmä valita pelkkiä naisia, vaikka on sekin mahdollista. Kolmas valinta kun on mies, niin tuotonheilunta on suurta, aikaisemmin meillä oli 100 % naisia ja nyt enää 67 % jne. Nyt voimme sanoa kokonaisjoukosta ainakin, että siellä on naisia ja miehiä, mutta emme voi sanoa oikein mitään muuta jakaumastamme. Voi olla että osaamme ottaa otoksemme, niin että valitsemme otoksemme naisvoittoisasta joukosta, kuten vaikka Hämeenlinnan naisvankilasta tai marttakerhosta, mutta kolmen otoksesta emme voi vielä päätellä paljoakaan. Tarvitsemme useita, mahdollisesti kymmeniä alkioita jotta voimme tehdä järkeviä päätelmiä. Mikäli meillä on jokin tapa ottaa otos jolla saisimme vaikka 200 poiminnasta 90 % naisia, niin voisimme tehdä jo monia päätelmiä ja yksi on, että meillä on hyvä kyky valita naisia. Näin on myös pörssikaupoissa, jos teemme 200 kauppa joista 180 on voitollisia niin voimme tehdä joitain johtopäätöksiä. Mikäli kuitenkin pörssi on noussut vahvasti juuri tällä jaksolla mistä olemme valinneet kauppamme, niin meidän pitää verrata näitä kauppoja juuri tähän nousuun ja erotus ratkaisee ei absoluuttinen naisten lukumäärä. Pörssillä on juuri salakavala koska sillä on taipumusta mennä johonkin suuntaan.

 

”Niin helposti todistamattomat oletukset hiipivät huomaamatta meidän järkeilyymme” totesi  Beweridge kirjassaan The Art of Scientific Investigation vuodelta 1950 tai kuten John Sturart Mill kirjoitti ”analyysilla on taipumus pukeutua tutkijan tunteen mukaisesti”. Vaikka teemme päätelmämme analyyttisen oloisesti, niin usein kuitenkin todelliset tulokset on ravisteltu hihasta. Joten ollaanpa tarkkana.

 

Yleensä teemme nollahypoteesin eli oletamme, että valitsemamme joukko on samanlainen kuin koko joukko. Sitten testaamme, millä todennäköisyydellä näin on ja jos saamme tarpeeksi suuren varmuuden, että tuottomme eroaa kokomarkkinan tuotosta voimme olettaa myös näin olevan. Seuraavassa  osassa testaamme jo jonkun systeemin (RSI indikaattorin ennustevoimaa . Voimme arvioida tuloksia vaikka t-testillä. Palaan asiaan loman jälkeen.

 

 

Related Posts

Yhteiskunta

Suomen oikea tie

Vaikka olenkin osoittanut kärsimättömyyttä sille tahdille, millä Suomen turvallisuuspolitiikkaa on uusittu, kyllähän minä – ihan vakavasti puhuen – olen realiteetit ymmärtänyt.

Vielä viime vuonna suomalaisten enemmistö

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com