Tilastokeskuksen ilmoittama veroaste 44% on virheellinen; veroasteemme on noin 65%

Tilastokeskuksen ilmoittama Suomen veroaste (44% vuonna 2013) perustuu luovaan tilastointiin ja käsitekikkailuun. Se antaa väärän kuvan todellisuudesta. Työntekijän veroaste ylittää Suomessa selvästi 60% ja lähentelee tällä hetkellä 70% tasoa.

Pienipalkkaisen henkilön veroaste on Suomessa 60%

Oikean käsityksen asiasta saa kun tarkastelee todellisen pienipalkkaisen henkilön veroastetta. Jos henkilö tekee yritykselle lisäarvoa 2504€, niin häelle jää työnantajan maksamien veroluontoisten maksujen jälkeen niinsanottua bruttopalkkaa 2000€, pankkitililleen hän saa 1329€ ja kaupasta hän saa arvonlisäveron jälkeen 1010€ arvoisen esineen. Erilaisille julkisyhteisöille on maksettu pakollisia maksuja noin 60% eli yhteensä 1494€. Ohessa tarkka laskelma käytännön tapauksesta. 

Kyseessä on siis osan vuodesta työssä oleva pienipalkkainen henkilö, joka ansaitsee niinsanottua bruttopalkkaa 2000€/kk ja hänen palkkaveron asteensa (kunnallisvero+valtionvero) on 28%. Useat suomalaiset ansaitsevat hieman enemmän ja heidän veroasteensa on luonnollisesti korkeampi. Ja myös heidän kokonaisveroasteensa ylittää 60% tason.

Tilastoharha 44% veroasteesta aiheutuu siitä, että veronmaksajiksi lasketaan sylilapsia yms….

Mihin perustuu tilastokeskuksen ilmoittama 44% veroaste?

Asian selvittäminen on hankalaa. Tilastokeskuksen laskentatapa perustuu heidän mukaansa "OECD Revenue Statistics" ja " Yhteenveto kansantalouden tilinpidon EKT 2010 -uudistuksesta" dokumentteihin. Syy tilastoharhaan ei selviä noista dokumenteista. Ne näyttäisivät olevan Ok.

Mutta voimme hyvin arvata mistä virhe syntyy. Se syntyy siitä, että tilastokeskus on mitä ilmeisimmin sisällyttänyt veronmaksajiin sylilapsia, työttömyystuen varassa olevat työttömät, opintotuen varassa elävät, eläkeläiset ja kaikki muutkin, jotka elävät julkisen tuen varassa. Julkisesta tuesta nimittäin maksetaan aina vero, ja siksi tukien varassa olevat ovat verovelvollisia ja heidät lasketaan mukaan, vaikkeivät he veroja tosiasiallisesti maksaisikaan. Tästä syntyy illuusio siitä, että veroasteemme on 44%. Työntekijän tosiasiallinen veroaste on tyypillisesti 60%….70% tasolla.

Tosiasiallinen veroasteemme, 60…70%, tuottaa turvallisuutta, ja muutamia lieveilmiöitä

Harmaa talouden työntekijä ei maksa näitä veroluonteisia maksuja ja työntekijälle jää käteen tuo 2504€. Hänkin joutuu ottamaan itselleen tapaturmavakuutuksen (20€/kk)  ja joutuu maksamaan ostoksistaan ALV:n ja niinpä hänen veroasteensa on suurin piirtein 24%. Toisaalta hän nostaa yleensä samaan aikaan työmarkkinatukea noin 650€/kk ja hänelle jää tilille noin 3000€ kuukaudessa samasta työstä kuin valkoisen talouden työntekijä saa tililleen 1329€. Ero on huikea. Houkuts verojen välttämiseen on suuri ja voi, ilman huolellista valvontaa johtaa harmaan talouden kukoistukseen. Tämä on selvä lieveilmiö. 

Korkea veroaste varmistaa meille turvallisen elämän, jossa eläkkeet ovat kohtuullisia, julkinen terveydenhuolto toimii, työttömyydelle maksetaan kohtuu tuki ja asumistuki varmistaa toimeentulomme tason. Elämämme on kaikissa tilanteissa turvallista eikä meidän tarvitse kohtuuttomsti huolehtia tulevaisuudestamme taikka lähimmistämme. Julkinen tuki takaa elämämme. Saattaa olla, että talouskasvu on olematonta ja elintasomme on laihempaa, mutta sosialistinen yhteiskuntamme takaa meille tärkeimmän, turvallisuuden.

Toivon itse hieman pienempää veroastetta, nykyistä niukempia tulonsiirtoja ja hieman suurempaa talouskasvua. Ymmärrän kuitenkin niitä, joitka ajavat sosialistisempaa ja turvallisempaa yhteiskuntaa.

15 thoughts on “Tilastokeskuksen ilmoittama veroaste 44% on virheellinen; veroasteemme on noin 65%

  1. Harmaan talouden työntekijä hyötyy enemmän

    Tuolle mainitsemallesi harmaan talouden työntekijälle ei tule 3000€ vaan 3150€. Sinulla on yhteenlaskuvirhe.

    Eikä harmaan talouden työntekijä nosta pelkästään työmarkkinatukea, hän nostaa minun kokeumukseni mukaan myös asumistukea noin 300….400€ euroa. Olit unohtanut tämän erän. Asumistuen jälkeen hänen tulonsa ovat noin 3500€.

    Harmaan talouden työntekijän tilille tulee siis 3500€ kun taas valkoisen talouden työntekijän tilille maksetaan samasta työstä 1329€ . Ero on paljon suurempi kuin annoit artikkelissasi ymmärtää. Minä tunnen nämä jutut.  

    1. Harmaa talous

      Harmaa talous ei ole yksinomaisesti huono asia. Samalla lailla yhteiskuntamme rakennuskanta paranee harmaalla tehdyllä työllä kuin jos jonkun muunkin värisellä. Tämä harmaan talouden käyttäminen vain nopeuttaa rakennuskantamme uudistumista. Nykyaikaisessa korkean verotuksen maissa harmaalla taloudella on optimimääränsä ja luultavasti Suomessa se pitäisi olla nykyistä suurempi. Ja kehittyvissä maissa, kuten Suomessa sodan jälkeen, harmaan talouden kautta saatiin kerättyä investointeihin tarpeeksi suuria pääomia joita rehellisellä pelillä ei olisi koskaan saatu. Mikään ei ole mustavalkoista vaan kaikki on harmaata.

      1. Mun mielestä

        harmaasta taloudesta on niin paljon moraalikato yms haitallisia seurauksia, että se on minun mielestä yksinomaan haitallista ja sitä vastaan pitää taistella. Harmaan talouden vastaisessa taistelussa pitäisi pysyä nykyistä paremmin asiassa. Esim. nykyinen mustatulevaisuus-kampanja tuntuu usein enemmän verkkokaupan vastaiselta taistelulta kuin harmaan talouden vastaiselta taistelulta. Verkkokaupan vastainen taistelu on tosi tyhmää ja lyhytnäköistä Suomen "oman kuopan kaivamista".

      2. Olen harmaan talouden teettäjä

        Minä olen yksi harmaan työn teettäjä.

        Minulla oli viime kesänä kattoremontti ja tein sen itse, mutta puutavaran ostin totutulta sahurilta.  Systeemi meni niin, että kerroin ennen maksamista sahurille, etten tarvii kuittia ja niinpä sain laudat ja pattingit puoleen hintaan. Kaikki olivat tyytyväisiä ja maaseudulle tuli töitä.

        Aina en voi tehdä noin. Joudun joskus heti kertomaan, että työ tehdään kuitilla. Selkeä juttu ja homma on vähän kalliimpi, mutta ihan OK kaikille osapuolille kunhan asian kertoo etukäteen.

        Olenko moraaliton. Ehkäpä.

    2. On tyhmää maksaa veroja, eikä

      On tyhmää maksaa veroja, eikä sitä paitsi alvia tarvii maksaa kun tilaa käyttötavarat alle 22 euron erinä Kiinasta. Sieltä minä hankin kaikki, kun verotettu Suomi tavara maksaa 100 euroa, niin sieltä saman saa 20,- Sapuskat tai ainakin hyvät eväät saa leipäjonosta ilmaiseksi ja "kuntoutus" lomat laitetaan Kelan pitkään piikkiin. Ei muuten tarvitse eläkevakuutuksia kun kaikki tulot jää puhtaana käteen. Ne sijoitankin korkoa korolle menetelmällä ja eipä tässä enää montaa vuotta tarvii rehkiä raksalla.  

  2. Nurkan taakse ja lopetetaan kuntatyöntekijät

    Kirjoittajakunta tuntuu vakavasti olevan sitä mieltä, että julkisen sektorin henkilöstö joutaa hyvin viedä nurkan taakse ja lopettaa. Tämä siitä syystä, että korkean verotuksen syynä on paljolti kuntien palkkamenot.

    Nykyään julkinen sektori Suomessa on kunnan työntekijät, valtion henkilöstö on siihen verrattuna pieni.

    Olen joitain vuosi sitten laskenut Kuntaliiton palkkatilastoista millaisia virkanimikkeitä kunnilla on ja paljonko niistä kertyy kustannuksia veronmaksajille.

    Vuoden 2009 tilastoissa yleisimmät viisi kuntien virkanimikettä, viranhaltijoiden lukumäärä ja keskipalkka olivat:

    Ammattinimike

    Nimikkeellä työskenteleviä

    Kokonais-palkka €

    Sairaanhoitaja

    27593

    2 875

    Lähihoitaja

    14949

    2 398

    Lastenhoitaja

    10958

    2 135

    Perushoitaja

    9311

    2 576

    Lastentarhanopettaja

    8432

    2 353

     

    Näiden viiden kaikkein yleisimmän nimikkeen osuus kuntien palkkamenoista oli viidennes, tarkemmin 21,7 %.

    Seuraavat lopettavat kuntavirat ovat sitten:

    Perhepäivähoitaja

    Lehtori

    Peruskoulun luokanopettaja

    Luokanopettaja

    Hoitaja

     

    Kaikkiaan nämä kymmenen ammattinimikettä vievät jo kolmanneksien kuntien palkkamenoista.

    Eli jos veroja halutaan alas niin ei muuta kuin nurkan taakse.

    1. Valitaan hieman paremmin

      Julkiset menot ovat liian suuret, joten kustannuksia tulee vähentää.

      Mielestäni meidän ei kannata aloittaa vähennyksiä sairaahoidosta, lastentarhanopettajista yms. henkilöstöstä. He tekevät arvokasta ja tärkeää työtä. He mahdollistavat yksityisten yritysten työntekijöiden tehokkaan työskentelyn.

       

      Trafi, kuntien kaavoitusyksiköt, rakennusvalvonta ja muut tämän kaltaiset yksiköt voitaisiin ottaa säästöjen kohteeksi. Nämä yksiköt maksavat yhteiskunnalle ja sen lisäksi jarruttavat sen toimintaa.

      Niiden supistaminen säästää kustannuksia ja tehostaa yhteiskunnan toimintoja.

       

      Mielestäni näiden yksiköiden ihmisiä ei kannata kuitenkaan viedä nurkan taakse lopetettavaksi. Siellä on niin tuhottoman pitkä jono teollisuusyrityksiä ja yrittäjiä jonossa, että suosittelen irtisanomista. Se on nopeampaa.

       

    2. Hankepäälliköitä hankeen

      Vai sairaanhoitajista, lähihoitajista ja lastenhoitajista aloittaa potkujen jakaminen? Tämä on samaa tyyliä mitä gallup-kyselyt ostarin nurkilla. Nehän menevät näin: "Haluatteko korottaa veroja, että sairaanhoito, vanhustenhoito ja koulutus säilyy hyvinvointiyhteiskunnassamme?". Ja taas saadaan kyselystä tilattu tulos.
       
      Mitäpä jos gallup-kysyjä kysyisi, että "Haluatteko korottaa veroja, että hankepäälliköt ja -johtajat saisivat palkankorotuksensa ja bonuksensa täysimääräisinä?" Mitäpä kansa tähän vastaisi?
       
      Satutko olemaan itse jonkun sortin hankepäälikkö?
       
      Itse asun P-Karjalassa. Olen seurannut Maakuntaliiton (http://pohjois-karjala.fi/maakuntaliitto) puuhailuja. Organisaatiosta puolet on johtajia ja päälliköitä (http://pohjois-karjala.fi/henkilosto). Mukana on myös kehityspäälikkö JA kehitysjohtaja. Tämän lisäksi esim. Joensuun kaupungilla on omat kehityspäälikkönsä. Muilla kunnilla ja kuntien hankkeilla on taas omat kehityspäälikkönsä.
       
      Päällikköä ja johtajaa riittää. Monenlaisia sellaisia. Useille päälliköille ei edes alaisia riitä. 
       
      En ymmärrä mitä oikeaa virkaa tai tarvetta maakuntahallituksella on? Eikö P-Karjalan kunnat voi vaikka kvartaaleittain pitää kokouksen ja jakaa tehtävät keskenään ilman liitto-organisaatiota samalla sopien yhteiststyöstä? Maakuntahallituksella ei ole selkeitä tavoitteita, eikä sen hankkeilla ole etappeja rahallisista tavoitteista puhumattakaan. Se valvoo itse itseään ja vastaa itse itselleen. Pukki vahtii kaalimaata.
       
      Erään kehityspäällikön tunnen henkilökohtaisesti ja hän taivasteli minulle miten rennot hommat hänellä on. Ja mitäpä valtaa on kehityspäälliköllä? Hän suunnittelee ja esittää valtuustolle esityksiä.. jotka monesti äänestetään nurin tai lähetetään muutettaviksi.. ja äänestetään myöhemmin nurin tai vesitetään "parannusehdotuksilla" aivan joksikin muuksi.
       
      Ja voi herra isä tuota kuntien ja kaupunkien hankkeitten määrää! Päälekkäisten hankkeiden! Aloitetaan uusia hankkeita, eikä opita naapurikunnan/kaupungin karille menneestä vastaavasta hankkeesta yhtään mitään.
       
      Näistä ehkä voisi hiukkasen karsia. Mitä luulette? Eikä ongelma ole Pohjois-Karjalan. Samanlaisia turhakeorganisaatioita on joka maakunnassa. Näissä organisaatioissa on törkeän huono panos/tuotto suhde. Tai noh.. rehellisesti sanottuna en tiedä, koska näitten hakkeitten panos/tuottosuhteita harvemmin julkistetaan. Ei ainakaan epäonnistuneitten hankkeitten.
  3. Olisi kiva kuulla

    Tilastokeskuksen vastine. Nähdäkseni se voisi olla jokin näistä:

    – Nyman on tehnyt huonolaatuisen analyysin: missä kohti?

    – Tilastokeskus on tehnyt laadutonta työtä:

    * tilaston tuottanut henkilö on yksinään tehnyt tahallisen virheen tai huolimattomuuttaan

    * laajempi porukka on tehnyt tietoisesti tarkoitushakuisen tilaston

    Niin tai näin. Nähdäkseni olisi turvallisinta perustaa politiikanteko sellaisten tilastoviranomaisten tuotoksiin, jotka ovat kauempana suomen päivänpolitiikasta, jolloin tilaston tuottajan henkilökohtaiset mielipiteet eivät liikaa ohjaa tuotoksen sisältöä. Tietenkin tämä on hankalaa, jos laajemman raportin tiedontuottaja on suomen päässä kuitenkin suomalaisuudella liialti "saastunut" taho kuten tilastokeskus saattaa olla.

    Jokatapauksessa, pakko antaa 5 tähteä tästä tarkantuntuisesta tutkimustyöstä. On tärkeää, että media screenaa näiden auktoriteettiemme työn laatua.

  4. Sosialismiakin on monenlaista

    Ranskan uusi sosialistinen talousministeri E.Macron:

    "työttömyysturvan suhteen ei saa olla tabuja"

    "Lakien ja määräysten painolasti on käynyt sietämättömäksi"

    "Tämän päivän sosialismi on työttömien ja heille työpaikkoja luovien yrittäjien puolustamista"

    "Ei ole kiellettyä olla vasemmistolainen ja järkevä"

    Äänestäisin heti ensi keväänä jos Suomessa olisi tarjolla tälläinen nykyaikaan päivitetty sosialistinen puolue.

     

  5. Tarkka laskelma?

    Blogisti liioittelee. Ilmeisesti kiusaus saada kiva tasaluku (60%) oli liian suuri. Kaikki käteen jäävä raha ei tietenkään tule verotetuksi 24%:n mukaan. Myöskään "tarkassa" laskelmassa ei oteta huomioon erilaisia vähennyksiä. Ironista onkin, että jopa summittainen likiarvo kyseisistä vähennyksistä olisi tehnyt laskelmasta tarkemman. Tämä herättää valitettavasti epäilyjä muidenkin lukujen "luovan tulkinnan" suhteen. Voin toki olla väärässäkin; kertokaa ihmeessä, että missä.

    1. Lukuja

      Kansantaloudesta voi kertoa monenlaisia lukuja, mutta lähes kaikki todella värikkäät luvut antavat jollainlailla vääristyneen kuvan. Se että vääristymä on fiksun talouden hoidon suuntaan ei tietenkään muuta vääristymää. Faktabaarissa on näitä lukuja pohdittu joten käytän suoraan heidän palveluaan:

      http://faktabaari.fi/fakta/juha-sipila-suomen-veroaste-on-46-prosenttia/

      Veroluonteisten maksujen vuosikertymä suhteessa BKT:hen oli 44,1%.

      Julkisten menojen osuus BKT:sta oli 21%.

      "Julkisiin tuloihin ja menoihin sisältyy huomattava määrä eriä, jotka lasketaan kahteen kertaan menoiksi ja tuloiksi. Näitä eriä ovat esimerkiksi monet kuntien ja valtionhallinnon sisäiset menot ja tulot sekä kuntien ja valtion maksama arvonlisävero ja kuntien ja valtion työnantajina maksamat eläke- ynnä muut maksut, jotka maksetaan sosiaaliturvarahastoille, jotka nekin luetaan julkiseen sektoriin.

      Täsmällistä tietoa kaikista kahteen kertaan menoihin ja tuloihin tulevista eristä ei ole, mutta arvio niiden suuruusluokasta on noin 8 prosenttiyksikköä bkt:sta. Veroastetta nämä nostavat noin 5 prosenttiyksikköä.

      Näistä syistä menoaste 58,8 prosenttia antaa hieman harhaanjohtavan kuvan Suomen julkisen talouden koosta."

    2. Tuo 60% veroaste voi olla aliarvioitu kosien palkansaajia

      Blogisti myös aliarvioi verotusta. Laskelmassa ei ole otettu huomioon kiinteistöveroja, ympäristöveroja, haittaveroja, varainsiirtoveroja,  yms……

      Blogistin artikkeli analysoi enemmänkin palkansaajan veroasteesta kuin kokonaisveroastetta.

  6. Ostovoima

    Kaikista näistä veroaste laskelmista unohdetaan tarkoituksen mukaisesti suhteuttaminen ostovoimaan.

    Jos verrataan kahden valtion bruttokansantuotetta tulee näitä suhteuttaa, koska muutoin valtioiden talouden erilainen rakenne heikentää lukujen vertailtavuutta. Suomessa julkaistuissa laskelmissa käytetöön aina virallista 204 miljardin BKT:tä, kun muihin maihin vertailukelpoinen luku olisi 189 Miljardia.
    Muissa maissa julkastuissa veroasteissa taas ostovoima on huomioitu.

    Näin ollen suomessa julkaistu 44.1% on pelkkää tilastollista propagandaa, jolla perustellaan mahdollisuutta korottaa veroja – vaikka tälläkin väärin lasketulla luvulla suomi on koko mailman vertailussa sijalla 10. 

      

Comments are closed.

Related Posts